lauantai 11. huhtikuuta 2015

44 USA PRESIDENTTI 44 ISRAELIN KUNINGASTA 4.4.2015 VERIKUU JOKA KESTI 4.44 MINUUTTIA

Kuva: Blessing Day
HYVÄÄ HUOMENTÄ ET KOSKAAN TIEDÄ HENKILÖÄ JOKA RUKOILEE PUOLESTASI 















IHMEELLINEN ON LUKUJEN MAILMA NYT LUVUISSA ON JÄLLEEN HUOMION ARVIOISTA MITÄ ISRAELIN RABBI OPETTAA:
rabbi:
Vaknin ennusti, että 44. presidentti toisi verenvuodatusta ( pato ) juutalaisille. On huomattava, että rabbi teki tämän ennustuksen ennen presidentti Barack Obaman valintaa toimistoon.
Vaknin uskoo, että vain 44 plus yksi, tai 45, voi torjua vaara piilee veren kuut. Tämä, hän sanoo, on Adam , tai mies, joka tässä tapauksessa tarkoittaa Messiasta.


AMERIKAN 44 PRESIDENTTIÄ


en aina itse, kun nopeasti aikaansaan tekstiä ja huomionarvioista aina niin syvältä, jaksa miettiä tätä 44 lukua 4 on mailman luku 4 pääilman suuntaa 4 tuulta 4 ilmestyskirjan hevosta hei! tarkoittaisiko ? Tämä 4 ilotulitus sitä ,että alkaa ilmestyskirjojen laukat silloin kyllä järjestys on valkea antikristus ilmestys, punainen oli sodan hevonen siitä seuraa mustahevonen ruuan hinnannousu ja leivän pula ja hallava hevonen islaminvihreän väriseksi kuvaili uskova Enjala viimeistä ratsuaan. Se mitä tein viimeksi oli syvällisesti oli Israelin ja Juudan
kuninkaiden jättämä perintö  millainen se on ? en nyt ota Israelin ja Juudan kuninkaiden 44 lukumäärään niin huomiota, ylläoleva mies sanoo miksi niitä on 44 siksi, että joku on vain muutaman päivän kuninkaana.Sitä en tarkistanut lukumäärältä muuten olen kyllä kiinnostunut näet alhaalla miten.. 
verikuista lyhyt selitys noin 1 min tärkeä
https://vimeo.com/123658190

Our Last (44th) President & Our Last (44th) Super Bowl

viimeinen presidentti sanoo mies ja viimeinen super bowl



hei älkäämme unohtako ulkona on kevät !

Vaaleanpunaiset kukat
2 muuta blogia jotka kirjoitti TÄSTÄ 44 aiheesta pistän sinulla toinen amerikasta
 http://2fletchdr222.blogspot.fi/2015/04/meaning-of-444-and-message-of-44.html
ja Suomestahttp://www.reinosav.net/bloodmoon3.html

Juudan ja Israelin kuningaiden historia minkälainen Kuningas oli H=hyvä kuningas keltainen väri.P=Paha kuningas punainen väri


SINÄ VALLASSA OLEVA AJATTELE! JOKAISESTA ISRAELIN/JUUDAN KUNINKAASTA/JÄI JÄLKI HISTORIAAN JA RAAMATTUUN! TÄMÄ ON SANOMA VALLASSA OLEVILLE KAIKISTA PRESIDENTEISTÄ JA KUNINKAISTA ON JÄÄNYT JÄLKI HISTORIAAN JA JOPA JUMALAN SANA SANOO SUORASTI MINKÄLAINEN JÄLKI OLI SIKSI LAITOIN ERI VÄRILLÄ KOSKA OLI AIEMMIN TÄTÄ TUTKINUT ARMAHDA SEN VERRAN SILLÄ OSA KUNINKAISTA VAATII VARMISTUKSEN MUTTA VOIT ITSE NÄET RAAMATUNKOH-

DAN JA VOIT LUKEA MITÄ SANA SANOO HUOMAA DAAVIDIN OLLESSA KUNINGAS OLI ISRAEL JA JUUDA YHTÄ KUNINGASKUNTAA NE EROSI SALOMON JÄLKEEN..JA

SITTEN MENI ISRAELINKUNINKAILLA NÄIN HUONOSTI EI IHME JOUTUI PAKKO-

SIIRTOLAISUUTEEN NYT LAITAN TÄMÄN ENSIN JA SITTEN TOISEN JOSSA IHME

KUULIN VIDEOTA RAAMATUSTA SUOMALAINEN JOKA KERTOO JUUDA JA EFRAIM

PALAAVAT VIELÄ YHTEEN EI VOI OLLA ENÄÄ KAUAN AIKAA SIIHEN...



Juudan kuninkaat (Jerusalem) 

I Kun. 14:21 41 vuotiaana kuninkaaksi Rehabeam. Hallitsee 17 vuotta.
I Kun. 14:25 Rehabeamin 5. hallitusvuosi Egyptin Sisak hyökkää Jerusalemiin.
I Kun. 15:1-2 Abiam kuninkaaksi. Hallitsee 3 vuottav.). (Jerobeamin 1. 
I Kun. 15:9-10 Asa kuninkaaksi. Hallitsee 41 vuotta. (Jerobeamin 20. v.)
I Kun. 22:41-42 35 vuotiaana Josafat kunikaaksi. Hallitsee 25 vuotta. (Ahabin 4.v) 
II Kun. 8:16-17 32 vuotiaana Joram kuninkaaksi. Hallitsee 8 vuotta. (Joramin 5.v)
II Kun. 8:25-2 22-vuotiaana Ahasja kuninkaaksi hallitsee 1 vuoden(joram 12v)
II Kun. 9:29 Ahasja tuli Juudan kuninkaaksi Joramin, Ahabin pojan 11. vuotena.
II Kun. 11:3 Atalja, Ahasjan äiti hallitsee 6 vuotta. 
II Kun. 11:4 7. Ataljan vuosi. Jehojada kukistaa Ataljan.
II Kun. 11:21 7 vuotiaana alkaa hallita Joas. 
II Kun. 12:1 Joas hallitsee 40 vuotta. (Jeehun 7. v)
II Kun. 12:6 Joasin 23. vuosi. Temppeliä ei vielä korjattu.
II Kun. 14:1-2 25 vuotiaana Amasja kun. Hallitsee 29 v. (Israelin Joasin 2.v)
II Kun. 14:17 Amasja elää vielä 15 vuotta Israelin Joasin kuoleman jälkeen.
II Kun. 14:21  16 vuotiaana Asarja, Amasjan poika kuninkaaksi.
II Kun. 15:1-2 16 vuotiaana Asarja kun. Hallitsee 52 v. (II Jerobeamin 27. v)
II Kun. 15:32-33 25 vuotiaana Jotam kun. Hallitsee 16 v. (Pekahin 2. v)
II Kun. 16:1-2 20 vuotiaana Ahas kun. Hallitsee 16 v. (Pekahin 17. v)
II Kun. 18:1-2 25 vuotiaana Hiskia kun. Hallitsee 29 v. (Hosean 3. v.)
II Kun. 18:9 Hiskian 4. vuosi ja Israelin Hosean 7. vuosi. Salmanassar alkaa piirittää Samariaa.
II Kun. 18:10 Hiskian 6. vuosi ja Israelin Hosean 9. vuosi. Samaria vallataan. Kolmen
vuoden piirityksen jälkeen.
II Kun 21:1-2 Manasse hallitsi 55 vuotta 
II Kun 22:1-2 Joosia kuningas 31 vuotta
II Kun 23:31-32 Joohas 3 kk faarao valitsi
II Kun 23:34-37 Tilalle Joojakim faaraon antama nimi hallitsi 11 v
II Kun 24:8-9 Joojakim joutuu 3 kk joutui Nebukadnessarin vangiksi                  baabeliin.
II Kun 24:17 Sidkia Baabelin Kuningas asetti(oikea nimi Mattanja)II KUN 25:22 Käskynhaltija        tapettiin kaldealaisten toimesta kansa pakeni Egyptiin. 




Israelin (Samarian) kuninkaat 

Juudan Rehabeam ja Israelin Jerobeam alkoivat hallita yhtäaikaa kuningas Salomon
kuolinvuotena. Maallisen historiankirjoituksen mukaan vuonna 922 eKr.

I Kun. 14:20 Jerobeam hallitsee 22 vuotta.
I Kun. 15:25 Nadab hallitsee 2 vuotta. (Asan 2. v.)
I Kun. 15:28-29 Baesa surmaa Nadabin ja Jerobeamin huoneen. (Asan 3. v.)
I Kun. 15:33 Baesa hallitsee 24 vuotta. (Asan 3. v.)
I Kun. 16:8 Ela hallitsee 2 vuotta. (Asan 26. v.)
I Kun. 16:10 Simri surmaa Elan. (Asan 27. v.)
I Kun. 16:15 Simri hallitsee 7 päivää. (Asan 27. v.)
I Kun. 16:21-22 Valtataistelu Tibni vastaan Omri.
I Kun. 16:23 Omri hallitsee 12 vuotta. (Asan 31. v.)
I Kun. 16:29 Ahab hallitsee 22 vuotta. (Asan 38. v.)
I Kun. 22:51-52 Ahasja hallitsee 2 vuotta. (Josafatin 17. v.)
I Kun. 1:17 Joram Ahasjan kuoltua kuninkaaksi. (Juudan Joramin 2. v.)
II Kun. 3:1 Joram, Ahabin poika hallitsee 12 vuotta. (Josafatin 18. v.)
II Kun. 10:36 Jeehu hallitsi Israelia Samariassa 28 vuotta.
II Kun. 13:1 Jehoahas, Jeehun poika hallitsee 17 vuotta. (Joasin 23. v.)
II Kun. 13:10 Joas, Jehoahasin poika hallitsee 16 vuotta. (Joasin 37. v.)
II Kun. 14:23  Jerobeam, Joasin poika hallitsee 41 vuotta. (Amasjan 15. v.)
II Kun. 15:8 Sakarja hallitsee 6 kuukautta. (Asarjan 38. v.)
II Kun. 15:13 Sallum hallitsee 1 kuukauden. (Ussian eli Asarjan 39. v.)
II Kun. 15:17 Menahem hallitsee 10 vuotta. (Asarjan 39. v.)
II Kun. 15:23 Pekahja hallitsee 2 vuotta. (Asarjan 50. v.)
II Kun. 15:27 Pekah, Remaljan poika hallitsee 20 vuotta. (Asarjan 52. v.)
II Kun. 15:30  Hosea, Elan poika kuninkaaksi Jotamin, Ussian pojan 20. vuotena.
II Kun. 17:1 Hosea hallitsee 9 vuotta. (Ahasin 12. v.)
II Kun. 17:6 Hosean 9. vuotena Assyrian Salmanassar vie Israelin pakkosiirtolaisuuteen.


minulla riittää vielä paljon raamatussa tutkimista monet kuninkaat johti Israelin ja Juudan hajoamiseen. Suosittelen internetistä Kuningas Tulee ohjelmaa 21 osaista siinä menee aikaa mutta kyllä opimme miten Jumala ohjaa kadonneet  jopa identiteettinsä menettäneet takaisin Israeliin.

aloita ja vaihda aina nrohttps://www.youtube.com/results?search_query=Kuningaskunnan+paluu+1%2F21.

Kuva: Jumala siunatkoon sinua tänään & aina!
4. vahvaa tuulta



4 strong wings Tarja Ylitalo



must tell later Pakko kertoa ja laittaa myöhemmin tämä! Profeetallista on tämä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dalet


Dalet on monen seemiläisen kielen aakkoston neljäs kirjain. Se sisältyy muun muassa heprealaiseen, foinikialaiseen, aramealaiseen ja syyrialaiseen kirjaimistoon. Se on kreikkalaisen deltan, latinalaisen D:n jakyrillisen Д:n edeltäjä.

Dalet hepreassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heprean kielessä dalet ääntyy /d/. Kirjaimen nimi tulee ovea tarkoittavasta sanasta. Heprealaisessa numerojärjestelmässä daletilla on lukuarvo neljä.
Dalet on yksi niistä kuudesta kirjaimesta, joiden sisään voidaan asettaa heikko dageš-piste (dageš kal). Piste muuttaa kirjaimen ääntämisen hankausäänteestä umpiäänteeksi, mutta daletin osalta ääntämys on nykyhepreassa sama riippumatta siitä, onko kirjaimen sisässä piste vai ei. Joissain heprean murteissa ero tehdään.
Esimerkkejä:




YLLÄ OLEVAT LINKIT OVAT INTERNETISTÄ ETSITTY EN OLE VASTUUSSA SISÄLLÖSTÄ
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

torstai 9. huhtikuuta 2015

POIKA JONKA LAPSUUTTA TALOSSA JOSSA NOITAKIRJAA SÄILYTETTY PUHUU NYT.. .HELSINGIN YLIOPISTO KIROUSTA MONISTANUT ETEENPÄIN


SUOMEN PIMEÄ HISTORIA JA ALKANEET TAAS MESTAUKSET JO MAILMALLA !PIANKO .MEILLÄKIN ?VIIMEISTÄÄN KUN MIKROSIRURAHASTA KIELTÄYDYT ....MAILMA EI OLE YHTÄÄN ETEENPÄIN MENNYT. MUISTATTE KUN SAIN KIIVASTUKSEN KUN AJOIN YLIOPISTON PYSÄKIN OHI ? HENKIMAILMA ON KUMMALLINEN JA TOSI ! NYT RÄVÄYTÄN TOSI KUMMAA MINÄ OLEN POIKA  RAUTALIININ TALOSTA JOSSA ON SÄILYTETTY ENNEN SYNTYMÄÄNI NOITA KIRJAA IHANNOIKO YLIOPISTO KUN LEVITTÄÄ TÄTÄ, MUTTA RAAMATTUA EI LÖYDÄ. YMMÄRRÄN ITSE JEESUKSEN PUOLEEN KÄÄNTYNEENÄ PAREMMIN VÄHÄNKYRÖN KIRKON SIUNAUSKAPPELIN SEINÄSSÄ ASIAAN TULI LISÄÄ SYVYYTTÄ KUN TUTKIN MESTAUKSIA JA HISTORIAA.
 ROOM 6:23. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.JEESUS SANOI JOKA MIEKKAAN TARTTUU SE MIEKKAAN HUKKUU TARVITAAN JUMALAN PYHÄ HENGEN VOIMA YLI NOITIEN JA NIIN SEURAKUNTA MENEE EI MIEKALLA...PS.KAISANIEMEN PIENESSÄ HALPAKAUPASSA MYYTIIN WOODOO NUKKEJA JOISTA JÄRKYTYIN MIKSI ? MINKÄLAINEN ELÄMÄ ON HETKEN PÄÄSTÄ ?

kansi


JOKA NYT YLIOPISTOLLA MUSTA KIRJAN NIMELLÄ.TALOSSA ON TAPAHTUNUT MIELESTÄNI HUONOA KARMAA ÄITI JA ISÄ EROSIVAT, KUNTA KIELSI VESIJOHTOJEN VETÄMISEN ÄITI VÄSYI 1 SYY EROON,SIINÄ ON OLLUT TULIPALO,VELIPOIKA NAPANUORA SYNNYTYKSESSÄ KAULAYMPÄRI VAIKEA SYNNYTYS MURTAUTUJIA,ALKOHOLISTIMIES TAITTOI NISKAT JA KUOLI TUNSIN YLÄKERRASSA TÄÄLLÄ EI OLLUT KAIKKI  OLI KUIN HENKIÄ...POLTIN SORMENI ISÄNI KERTOI 3 SILINTERIHATTUISEN MIEHEN TULLEEN SÄNGYN REUNALLE KUN NUKKUI.. LAPSENA OLIN JO ENNEN TALOON TULOA POLTTANUT SELKÄNI 3 ASTEEN PALOVAMMAT PERKELEELLÄ ON SYYTÄ VIHATA LAPSESTA OLI TULEVA JEESUKSEN KRISTUKSEN LAPSI JA TODISTAJA.
KUMMA ON HELSINGIN YLIOPISTO KUN KIROUS ON NIIN MIELEISTÄ ?http://yle.fi/ylex/uutiset/nalkapeli_ja_raamattu_-_kirjastojen_musta_lista_yllattaa/3-7745329
 MINÄ HÄVITTÄISIN TULESSA TUON KIRJAN KUIN ISRAELIN JEEHU KUNINGAS JOKA ARMOTTA TUHOSI EPÄJUMALAT...
Mitä yhteistä on Nälkäpelillä ja Raamatulla? Ne ovat kirjoja, joita et välttämättä löydä jokaisesta kirjastosta. Suomen kirjastoista Nälkäpeli -sarja on saatavilla, mutta Yhdysvalloissa hittitrilogia on kerännyt runsaasti valituksia: sitä on kritisoitu liian väkivaltaiseksi ja noituuteen viittaavana.
Raamatun luulisi taas löytyvän Suomen jokaisesta kirjastosta, mutta näin ei ole. Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm kertoo YleX:lle miksi:http://yle.fi/ylex/uutiset/nalkapeli_ja_raamattu_-_kirjastojen_musta_lista_yllattaa/3-7745329EI MEIDÄN TARVITSE SIIS IHMETELLÄ KYLLÄ POHJANMAALLA NOITIA ON OLLUT... VALITETTAVASTI LUULEN MYÖS OIKEIDEN NÄKIJÖIDEN TAI AVIORIKKOJIEN JOITA HERRAMME JEESUS OLISI ARMAHTANUT NEKIN MESTATTIIN....nyt mestataan taas ei noidat mutta niitä jotka ei noituutta halaja.. köyhät..leipäpalan varastajat ja mitä tulevaisuus tuo
ota tästä musiikkia ja kuuntele ja katsele samalla...

he Animals - The House of the Rising Sun Mafia III Trailer 3


https://www.youtube.com/watch?v=TYOVgCivoOM finnish version ? better ? Lasse mårtenson



hurja väite katsoin Pohjanmaalta näitä mestauspaikkoja oli Yle raportoinut ja todella aika tutkia... Mutta kun Iso kirja raamattu, kertoo meille että alkaa uudet vainot ne ovat menossa ja tulossa meillekkin siksikö näitä nostetaan esille ? Isiksen tietää kaikki, mutta ketkä tietävät Amerikan ihannoitu sivistysvaltion, nykyaisista 30 000 kpl giljotiineistä... Onhan Historiamme hurjaa...joten luulemmeko sittenkään olevamme siirtyneet sivistyksessä eteenpäin emme ! Jeesus minä huudan jo sinua täyttä kurkkua... pelasta pian . Meillä on raamattu joka kertoo nykyajan NOITIEN OTTAVAN 666
RAHAN markkinoimalla sen hienostuneella tavalla meille siruna.Mitä on ollut se tuleva. Joten kun merkki on kädessä ja ostat tuotteita kaikissa tuotteissa on 666 koodi nuo 2 viivat alussa keskellä ja alussa lue lukijalla mitenpäin vain se on 666 tiedän kyllä 2 ensimmäistä nro on tehtaannro tuotteennro tarkistusnro jne.. mutta ne kaksoisviivat joka viivalla numerollinen arvo se on .


http://areena.yle.fi/radio/2752417 BLOKI 9.4.2015 SEURAAVANA 

Perttu Häkkinen: Noidan käsikirja ja Musta Raamattu johdattivat outojen ilmiöiden äärelle

Esitetty: 

Kuolemantuomio  mestaamalla

Mestaus teloitus, jossa tuomitulta katkaistaan kaula joko miekalla tai kirvellä. Miekkaa käytettiin aatelisten mestauksissa keskiajalla. Ranskassa mestauksissa käytettiin erityistä laitetta - giljotiinia. Suomessa kuolemantuomioita muutettiin jo aikaisemminkin yleisesti sakko- ja vankeusrangaistuksiksi.

Sen kallion vieressä laaksossa, Kyrönjoen rannalla, oli mestausplassi. 

KUN AJAT VÄHÄKYRÖSTÄ-VÖYRILLE ON KESKELLÄ EI MITÄÄN PAIKKA JOSSA ON LAITETTU MUISTOMERKKI SELVÄSTI LAITETTU
ERÄÄN 1669 Vöyri, nimeltään tuntematon syntinen Mestattu
               1675 Vöyri ,Sipintytär Marketta
                   1668 Vöyri, Heikintytär Kaarina
EN LÖYDÄ NETISTÄ ITSE JOSKUS OTIN KUVAT EI OLE ENÄÄ PUHELIMESSA. KOSKA KYRÖNJOEN RANNALLAKIN OLI TUO MESTAUSPAIKKA  mestattu   1688 Vähäkyrö, Mikkula Marina Martintytär
                                                     ON VÄHÄKYRÖN TARINAT

  ISÄN KERTOMANA NIIN HURJIA... ISÄ KERTOI VENÄLÄISISTÄKIN KUN TEKIVÄT KANSANMURHIA OLISI
SUOMALAISET HARVAT HENKIINJÄÄNEET HYÖKÄNNEET NIIN ETTÄ LEIKANNEET TUVASSA NUKKUVILTÄ VENÄLÄISILTÄ HIIPIEN SUKKASILLAAN NUKKUVILTA KURKUT AUKI. SITTEN ON SE TARINA MUSTASTA KIRJASTA, joka liittyy mieheen joka lähti Vähäkyröstä kohti Perhoa... sai kirjan Nyt se on HELSINGISSÄ TÄNÄÄN.MISTÄ TIEDÄN, ETTÄ MIES ON ? ...ENSIN MINKÄ KIRJAN TOI.. SITTEN MIEHESTÄ INFOA...

Teräväpäinen ja yritteliäs Tuomas-poika toimi talossa renkinä kahteenkin otteeseen. Siinä ohessa ... 1848 ja nuorikko muutti Hyyriästä Savilahden Sallin talon maille, n.s. Rautaliinin taloon. .... Nykyisin tuossa talossa asuu Saku Sumuvuori.(KUN ISÄNI KUOLI ISÄNI OMISTI TALON JOHON SAKU SETÄNI TULI KIMPPAAN oli YHDESSÄ OMISTAMAAN MÖIMME 1/2 OSUUTTAMME SETÄLLENI)EDULLISELLA HINNALLA.

Mustakirja
Vuonna 1862 löydetty suomalainen noitakirja

Lähes jokainen on kuullut tarinoita noidista, jotka pataa hämmentäessä lukivat ilmoille loitsuja ja manauksia mystisistä käsikirjoista ja grimoireista. Hyvin harva taas tietää, että näitä käsikirjoja on oikeasti olemassa ja vielä harvempi tietää, että sellainen on löydetty Suomesta.
Kasööri Tuomas Taittonen (1817–1915) muutti kesällä 1862 Perhoon johtamaan suonkuivaustöitä. Hyvin pian hänelle selvisi, että naapurissa asui 70-vuotias ”kylähullu” Juha Kellokoski, joka oli paikkakunnan suurin noita ja parantaja.
Huhujen mukaan Kellokoski oli saanut oppinsa Aaprami Pöyrysen tekemästä Mustakirjasta, jota ukko säilytti arkussa.
Taittonen sai houkuteltua Kellokosken piian varastamaan tuon mystisen opuksen, mutta varkaus kävi ilmi ja johti tuliseen yhteenottoon Kellokosken kanssa. Lopulta Taittonen sai sovittua kiistan maksamalla kirjasta yhden markan.
TÄTÄ ÄLÄ USKO SAATANA ON VALHEEN ISÄ....JEESUKSEN PAPIT ÄLKÖÖN EKSYKÖ..

“Tarinan kertoja sanoi paljon kuulleensa sellaista puhetta, että Mooseksen kirjoja on seitsemän, mutta kuudetta ja seitsemättä ei näytetä eikä anneta muille kuin korkeasti oppineille pappismiehille. He saavat ne tutkintoa suorittaessaan. Niiden oppi on vastakkainen kristinuskollemme ja sen tähden niiden sisältö on yleisöltä salattu. Niissä kirjoissa on mustat lehdet valkeilla kirjaimilla. Nimi johtuu lehtien väristä.”


Kuva: Autuaita puhdassydämiset


Minä olen asunut lapsuudessa vähässäkyrössä talossa jossa on ollut kirjasto ja vaikka tätä ei kukaan ei ole minulta kysynyt kerron talo on erittäin vanha hirsimökki jota yritetty pellittää jne ei mikään helmi siinä mökissä on satoja teoksia mikä silloin kun kirjoja ei ole ollut on paljon.TÄMÄ karmea kirja on luultavasti ollut tässä talossa ennen minua...TAITTONEN ASUI vähässäkyrössä.
Joten kun puhumme Noituuksista niitäkin on Suomessa jotkin harrastaneet ja on Jumalan suuri armo että minäkin Olen KRISTUKSEN LÖYTÄNYT.. Tuon talon yläkerrasta on Juoppo pudonnut ja taittanut niskansa ja kuollut, lapsena pelkäsi talon yläkertaa? Henkimailma ? tms ISÄ sai avioeron talossa sanoi silinteripäisten miesten ilmestyneen sänkynsä reunalle jne. SIKSI ISÄNI OPETTI JO LAPSENA HENKIVALLAT OVAT OLEMASSA NIITÄ PAHATKIN JA JEESUKSEN VERTA PELKÄÄVÄT TURVAA JA SANO JEESUKSEN VERI SUOJELE MINUA..SIKSIKÖ OLEN LAPSENA SAANUT ENKELIVARTION ISÄ LAITTOI TALOON RISTIN JA SANOI LAPSET TÄHÄN TURVATKAA..ISÄNI EI TIENNYT TÄSTÄ KIRJA JUTUSTA OLEN SEN ITSE TAJUNNUT KUN TIEDÄN ETTÄ RAUTALIININ TALOSSA OLI PIENIKANSAN KIRJASTO ... TAJUSIN JOS MIES ON ASUNUT TÄÄLLÄ SILLOINHAN... KIRJAKIN ON OLLUT TÄÄLLÄ... JA TALO ON IHMEENOIKUSTA SIELLÄ VÄHÄSSÄKYRÖSSÄ SAKU SETÄNI PITÄISI JUTUTTAA ONKO KOKENUT HENKIMAILMAN ILMIÖITÄ... HERRAAN TAITAA SAKU SETÄNIKIN TURVATA..


  TÄSSÄ ON INFO TUOMAS TAITTOSESTA..http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Taittonen
Tuomas Taittonen - Vaasa Nykyisin tuossa talossa asuu Saku Sumuvuori. Vuoden 1851 loppuun mennessä sidosten määrä oli noussut jo 214:ään. Näistä oli lahjana saatu 146 kirjaa 15 ...

Tuomas Taittonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuomas Mikonpoika Taittonen (28. marraskuuta 1817 Kuuttila, Vähäkyrö – 13. maaliskuuta 1915 Valkeakoski) oli suomalainen räätäli, kasööri ja kanavapäällikkö. Itseoppinut Taittonen hoiti 1850-luvulla Vähässäkyrössä silloisen Suomen suurinta kansankirjastoa ja hän hankki myös ns. Perhon noidan mustankirjan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taittosen vanhemmat olivat talollinen Mikko Juhonpoika ja Susanna Tuomaantytär. Kuusilapsisen perheen isä kuoli Tuomaksen ollessa kolmevuotias. Äiti Susanna piti taloa leskenä aina 1820-luvun lopulle jolloin isännyys siirtyi vanhimmalle pojalle Juholle. Kotitalo oli köyhä joten perheen nuorempien lasten piti lähteä hakemaan elantonsa muualta.
Tuomas työskenteli renkinä ja hankittuaan tarvittavan opin Laihian Pukkalan kylän räätäliltä C. H. Stenforsilta hän alkoi toimia kyläräätälinä. Hän meni 1848 naimisiin Anna Jaakontytär Lukkarlan kanssa ja muutti Savilahden Sallin talon mailla sijainneeseen Rautaliinin taloon. Rautaliinin taloon. .... Nykyisin tuossa talossa asuu Saku Sumuvuori. LISÄSIN TÄMÄN

Vuonna 1851 Taittonen nimitettiin siltavoudiksi ja 1854 hänestä tuli Vähäkyrön vaivaismakasiinin hoitaja. Räätälin työn ohella Taittonen toimi sovintojakojen toimeenpanijana ja rajankäyntien tarkastajana. Vuonna 1854 hän sai suorittaakseen vuonna 1624 rakennetun Ojaniemen ison sillan korjaustyön ja vuonna 1857 hän johti Vähäkyrön nevoilla tehtyjä ojitustöitä. Taittonen laati rakennuspiirustukset vuonna 1859 valmistuneeseen Vähäkyrön kansakoulutaloon ja johti myös talon rakentamista.
Vuonna 1851 Taittosesta tuli Vähänkyröön perustetun pitäjänkirjaston hoitaja. Kirjastolla oli 80 kirjaa ja Taittosta avustivat ylioppilaat Niilo Kustaa Stolpe ja Tuomas Hannuksela. Vuoden 1851 lopulla kirjastossa oli jo 214 kirjaa joita oli saatu muun muassa lahjoituksina. Taittonen hoiti kirjastoa aina vuoteen 1861 saakka ja tällöin kirjoja oli jo 595 nidosta. Kirjasto oli tällöin Suomen suurin kansankirjasto kirjamäärällä mitattuna. Muutettuaaan 1862 Perhoon Taittonen oli myös täällä mukana perustamassa pitäjään kirjastoa. Taittonen liittyi 1853 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi ja hän alkoi kirjoittaa myös Suometar-lehteen muun muassa runoja ja Vähäkyrön paikallisuutisia. Vuonna 1856 Taittonen otti talteen Savilahden kylän Haavistonmäestä löytyneitä rautakautiseen polttokalmistoon kuuluneita esineitä ja luovutti ne 1859 C. A. Gottlundille Helsinkiin vietäviksi.
Vuonna 1861 Taittonen sai tehtäväkseen johtaa Perhossa suoritettavia suonkuivaustöitä. Kuivaustyöt jatkuivat viiden vuoden ajan ja ne tulivat maksamaan yhteensä 163 000 hopearuplaa. Taittonen saapui Perhoon kesällä 1862 ja asettui asumaan kirkkoväärti Antti Sahlbackan taloon. Naapuritalossa asui 70-vuotias Juho Kellokoski jota pidettiin paikkakunnan suurimpana noitana jonka luokse saapui avunpyytäjiä naapuripitäjistäkin. Taittonen sai tietää että Kellokoskella oli hallussaan "mustakirja" josta hän oli hankkinut taitonsa. Talon piika sai varastettua kirjan ja toi sen Taittoselle tutkittavaksi. Saatuaan tietää kirjansa kohtalosta Kellokoski suuttui mutta suostui lopulta syyskuussa 1862 myymään kirjan markalla Taittoselle. Kellokoski alkoi sairastela talvella 1863 mutta hän ehti keskustella kirjan sisällöstä ja alkuperästä Taittosen kanssa. Kellokosken mukaan kirjan oli laatinut Vetelissä ja Halsuassa aikanaan asunut Aaprami Pöyrynen. Myöhemmin Taittonen lähetti kirjan erään tuttavansa välityksellä toimitettavaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Kirja joutui kuitenkin kadoksiin ja ilmaantui esiin vasta vuonna 1908, kun eräs ylioppilas lahjoitti sen seuralle. Kirjan julkaisi jo 1908 Suomalainen Kirjallisuuden Seura.
Perhon kuivatustöiden päätyttyä 1866 Taittonen sai 400 hopeamarkan palkkion hyvin suoritetusta töiden johdosta. Taittonen oli sitten lyhyen aikaa Vähäkyrön kunnallislautakunnan esimiehenä mutta pian hänet nimitettiin johtamaan kasöörinä Kyrönjoen Hanhikosken perkaustöitä. Hätäaputöinä suoritetut perkaustyöt päättyivät kuitenkin jo ennenaikaisesti syksyllä 1868.
Taittonen oli sitten kasöörinä ensin vuoden 1869 alusta Vesijärven kanavan rakennustyömaalla ja sitten vuodesta 1871 Lempäälän kanavan rakennustyömaalla. Lempäälän kanavan valmistuttua Taittonen nimitettiin kanavan päälliköksi. Viimeksi Taittonen toimi 1877–1884 Valkeakosken kanavan kanavapäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle 1884 ja vietti sitten eläkepäiviään Valkeakosken kanavan varrelle rakentamssaan huvilassa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


   VAASA MESTAUSPAIKAT


Kadonnutta Vaasaa etsimässä. Osa 14 Vernenmäen mestauspaikka 2

http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/musta_koira.html

MUSTA KOIRA HAUKKUU - KUN NOITAVAIMOJA POLTETTIIN VAASASSA YLÄPUOLEN LINKKI

VÄHÄKYRÖN KIRKOLLA PIISKAUSPAIKKA

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/kertomuksia_kyrolaisten_vankien_rankaisemisesta.pdf

Kertoja Jaakko Taanonen, s. 1876 Kerätty 1947 Raipootettu myrkytti truforssin Vähänkyrön kirkolla oli piiskooplassi. Ikoolan Wasastjernan torppari Sundkvistin isä oli ollu siälä truforssina, piiskurina. Kerran Sunkvisti oli täälä Vähäskyröös yhtä piiskannu, ja kun toimitus oli ohitte, oli piiskattu antanu truforsillen viinaryypyn ja sanonu sitte: Se on ny viimeenen, jonka sinä piiskasit. Huamisin sitten tämä truforssi Sunkvisti oli Isoonkyröön Taanoolan paapalla heiniä latohon kantamas. Paappa huamas, kuinka päivämiähen laita oli ja sanoo: Mikäs Sunkvistin on, kun nuan kauan viää heinätaakkaa. Huamisin sitten sunkviti kuali. Se piiskattu siälä Vähääskyrääs oli antanu viinas jotakin myrkkyä truforssillen, kun tämä näin parin päivän päästä siitä kuali.

http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2014/01/pohjanmaan-pyoveleiden-jaljilla.htm

AHVENANMAAN MESTAUSPAIKKA JA MESTATTUJA
Tuohon aikaan Ahvenanmaa oli osa Ruotsin valtakuntaa. ... Haraldsbyssä oli myös satama sekä mestauspaikka, jossa ahvenanmaalaisia naisia poltettiin ...
Tosin nyt tiedämme että tuon sillan vieressä sijaitsiAhvenanmaan mestauspaikka. Etenkin noitavainojen aikana paikka oli kovassa käytössä.
http://www.visitaland.com/fi/articles/postal-route-aland/
  1. 1666 Ahvenanmaa, Bengtsdotter Anna
  2. 1666 Ahvenanmaa, Hansdotter Kirstin
  3. 1666 Ahvenanmaa ,Henriksdotter Gertrud
  4. 1666 Ahvenanmaa, Matsenkia Ebba
  5. 1666 Ahvenanmaa, Nilsdotter Maria
  6. 1666 Ahvenanmaa, Persdotter Karin
  7. 1666 Ahvenanmaa, Skarp Lisbeta
  1. 1668 Ahvenanmaa, Olofsdotter Ingeborg
..... Kun pyöveli oli matkustanutAhvenanmaalle toimittamaan ...Turusta tuli pyöveli.


Pyövelin kirveestä katkesi yli neljäsataa päätä Pohjanmaalla


ISOKYRÖ, VÄHÄKYRÖN NAAPURI PITÄJÄ ENNEN KAIKKI YHTÄ HÄMEENKYRÖÖN ASTI OLI POHJANKYRÖ NYT ERILLÄÄN KAIKKI

Nyt sairaana makaavan Kirstin taudin yliluonnollisen alkuperän oli paljastanut isokyröläinen talonpoika ja kansanparantaja Heikki Pohjalainen

Näin jatkui Marketta Parkoisen ja oikeuden välinen vuoropuhelu:
Kysyttiin: Kuinka kauan hän on palvellut paholaista? 
Vastasi: Kolmetoista vuotta

Kysyttiin: Missä se vuori on ja mitä sieltä löytyy? 

Vastasi: Se on Kuivilanvuori Isossakyrössä. Paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella. Siellä näin neljä muuta naista, joista yksi on Smedbystä, toinen Singbystä, kolmas Sundomista ja neljäs Kaukolasta. Siellä he kokoontuvat pääsiäisenä, juhannuksena ja pitkäperjantaina. 

Noituudesta syytetty ja käytännössä jo lähes tuomittu Marketta Pietarintytär Parkoinen ilmiantoi nyt Marketta Ristontytär Punasuomalaisen ja kolme muuta naista siitä, että hekin olivat paholaisen liittolaisia ja olivat olleet mukana tämän juhlissa. Kaikkia neljää naista yhdisti se, että he olivat jo ennestään noidanmaineessa, joten ilmianto oli uskottava. Parantajat olivatkin aina paholaisoikeudenkäyntien laajenemisvaiheissa niitä, jotka ensimmäisinä joutuivat ilmiannetuiksi.
Tarkemmin tutkittaessa paholaisen liittolaisia löytyi lisää. Yhteensä Marketta Parkoinen ilmiantoi seitsemän naista osallistumisesta noitasapattiin tai muista noituuteen liittyvistä teoista. Ilmiannettu parantaja, itsellinen Kerttu Nätyri Vähänkyrön Ojaniemestä paljasti omassa oikeudenkäynnissään kolme muuta loitsujen avulla parantavaa naista. He olivat sotamiehen vaimo Valpuri Pietarintytär Kokkoinen Selkämäestä, talonpoika Matti Matinpojan vaimo Riitta Erkintytär Savilahdesta ja itsellinen Elina Erkintytär Haarajoelta.
Kaikki naiset tunnustivat käyttäneensä erilaisia loitsuja. He osasivat lääkitä mm. haavoja, suonenvetoa, ihottumaa, palovammoja ja pistostautia. Riitta Erkintytär osasi myös sammuttaa tulipalon loitsimalla:













Historiantutkijoiden ja -harrastajien kiinnostus 1600–1800-lukujen rangaistuskäytäntöihin on viime vuosina ilmiselvästi kasvanut. Luonnonvarakeskuksen vanhemman tutkijan Mikko Moilasen alaa ovat, ei vain metsä ja puut, vaan pyövelit. Sukututkimusten ja kyläkirjojen vanavedessä Moilanen kiinnostui Pohjanmaan alueella toimineista pyöveleistä.
Innostus alkoi puolitoista vuotta sitten ja nyt aineistoa on kasassa kirjaksi asti.
– Kun olin saanut yhden kirjaprojektin loppuun, juolahti mieleen kansantarina Puolangalta, kotikylältäni, Lippolan pahasta Paavosta, jonka teot johtivat pölkylle. Olin joskus aikanaan jäljittänyt pyöveleitä ja nyt heräsi ajatus, onko teemaa tutkittu ja kävi ilmi, että tämä on kyntämätöntä sarkaa, kertoo Moilanen.
Oulun ja Vaasan maakunta-arkistoissa, lääninhallinnon materiaalien parissa on siis kulunut tunti jos toinenkin. Moilanen aikoo saada materiaalin kansiin ja kirjaksi tulevan vuoden aikana.
– Harrastus on välillä saanut maanisia piirteitä ja materiaalia kertynyt valtavasti, naurahtaa Moilanen.
Pyövelit ovat kiinnostaneet viime vuosina mm. Turun yliopiston tutkija Veli-Pekka Toropaista, joka on tutkinut Turun pyöveleitä. Aiheeseen liittyvää suomalaista kirjallisuutta löytyy mm. Marko Nenosen ja Timo Kervisen sekä Hannele Klemettilän tutkimuksista.
Pahamaineinen ammattikunta
Pyövelien ammattikunta sai virallisemman alkunsa Suomessa 1630-luvulla lääninhallinnon järjestelyn yhteydessä ja heidän palveluksiaan tarvittiin aina 1820-luvulle saakka. Kun Pohjanmaan lääni 1770-luvulla jaettiin Vaasan ja Oulun lääneihin, pestattiin molempiin oma lääninpyöveli.
Moilasen mukaan Pohjanmaan alueella ehti tuona aikana työskennellä 22 pyöveliä. Moilanen on onnistunut löytämään heidän taustojaan ja jopa perhesuhteitaan.
Kävi ilmi, että pyövelit olivat aluksi pahamaineisia, osa itsekin tuomittuja rikollisia. Heitä pelättiin, halveksittiin ja syrjittiin yhteiskunnassa. Vuosikymmenien saatossa pyövelien asema kuitenkin muuttui. Ymmärrettiin, että pyöveli on vain yksi ammatti ja sen harjoittajia tarvitaan. Teloituksia toimeenpantiin lähes vuosittain.
– Jonkun täytyi laittaa tuomiot täytäntöön, sanoo Moilanen.
Moilanen on tutkinut yhteensä 325 mestausta, mutta kokonaisarvio Pohjanmaalla mestatuista oli hänen mukaansa jopa 450 vuosina 1660–1825.
Pyövelin muuttuva asema
Yksi tunnetuimmista pyöveleistä oli Heikki Matinpoika Hakalainen, kolmas lääninpyöveli, joka asui Uudessakaarlepyyssä ja työskenteli ammatissaan peräti 40 vuotta 1660-luvulta lähtien. Säilyneiden palkkiotositteiden ja matkalaskujen perusteella voidaan päätellä, että Hakalainen mestasi ja hirtti pitkästi toistasataa ihmistä.
– Hakalainen edustaa sitä karskimpaa pyövelityyppiä. Hänestä paljastuu monenlaista ja hänhän oli noidankin maineessa. Monet pelkäsivät Hakalaista. Hän joutui istumaan vankilassakin, mutta sai silti pitää toimensa vanhoille päivilleen asti, kertoo Moilanen.
Hakalaisen virkakauteen sisältyvät Suomeenkin yltäneet noitavainot, jolloin muutaman vuosikymmenen ajan pyöveleillä oli erityisen paljon töitä Pohjanmaalla ja myös Ahvenanmaalla.
Toisenlaista pyövelityyppiä edustaa puolestaan Niiles Eskelinpoika Rönblad. Hän oli juuri se pyöveli, joka mestasi Moilasen kotikylällä "pahan Paavon". Hänet todennäköisesti mainitaan Samuli Paulaharjunkin teksteissä, jossa vanha mies muistelee Niili-nimistä pyöveliä.
– Hänellä oli iso perhe, toistakymmentä lasta, eli nuhteettomasti. Hän jopa onnistui lunastamaan perinnöksi keskisuuren tilan Mustasaaressa, selittää Moilanen.
Niiles Rönbladissa kumoutuvat siis myytit pienessä mökissä yksin asuvasta, synkkämielisestä ja yhteiskunnan syrjimästä pyövelistä. Moilanen arvelee, että pitkän työuran (36 vuotta) tehneen Rönbladin kirveen iskusta koki loppunsa lähes toistasataa kuolemaan tuomittua.
Viimeisen pyövelin muistelmia
Vaasan läänin viimeisestä pyövelistä löytyy – harvinaista kyllä – jopa kirjoitettua muistitietoa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisu Kytösavut IX vuodelta 1962 sisältää artikkelin, jossa kerrotaan Kyrön viimeisestä "peevelistä".
Hän oli Juho Matinpoika Nyberg Isonkyrön Orismalasta. "Olen tuntenut pyövelin, joka oli kaulan katkaissut 23 ihmiseltä, useilta myöskin käsiä listinyt ja monta ruumista roviolla polttanut", on muistellut Napuella syntynyt Kustaa Killinen. Hän oli kirjannut ylös tuntemansa herttaisen ja lapsiystävällisen papan muistelmat tämän ammattiurasta pyövelinä. Juho Matinpoika oli perinyt appensa ammatin mentyään naimisiin pyövelin tyttären kanssa.
– Muistelmissa kerrotaan, miten Nyberg ensimmäisen kerran tositoimiin joutuessaan muistelee kuinka pelotti ja oli pakko ottaa rohkaisuryyppy, kertoo Moilanen.
Rangaistukset eivät olleet mielivaltaa...
Entisaikojen rangaistuskäytäntö saattaa tuntua nykyajan ihmisen mielestä hurjalta ja jopa mielivaltaiselta. Toki rangaistukset kovia olivatkin, mutta niitä edelsi silti huolellinen tutkinta.
– Jokainen tapaus tutkittiin hyvinkin tarkasti, eivät ne olleet mielivaltaisia. Vuoden 1734 Ruotsin rikoslaki piti sisällään kuolemantuomion hyvin monesta rikostyypistä. Todentaminen koitettiin mahdollisuuksien mukaan varmistaa kunnolla. En usko, että olisi tapahtunut kovin montaa teloitusta niin, että se olisi ollut oikeusmurha, toteaa Moilanen. 
Poikkeuksen tekevät kuitenkin noitavainot. Silloinkin syytettyjen "noituus" tutkittiin, mutta todisteet olivat joskus hyvin hataria.
– Tunnustus saattoi perustua esimerkiksi unikuviin tai harhanäkyihin. Niitä naisparkojen kohtaloita kun lueskelee, tuntuu että tuomio oli liian kova, miettii Moilanen.
...vaikka kovia olivatkin
Kuolemantuomion saattoi saada tuohon aikaan henkirikoksista, siveellisyysrikoksista, varkaudesta, eläimeen sekaantumisesta, jumalanpilkasta ja noituudesta. 1700-luvun loppupuolella rangaistukset lievenivät ja mestauksen sijaan saattoi joutua pakkotyöhön.
Lievemmät rangaistukset tuomittiin pitäjien käräjäoikeuksissa ja toimeenpantiin heti niiden jälkeen, kuten esimerkiksi raipparangaistukset. Kovemmat tuomiot siirrettiin hovioikeuden päätettäväksi.
Pyöveli oli lääninhallinnon alin virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot ja hautasi itsemurhan tehneet. Joskus hän myös toimitti raipparangaistukset, mutta yleensä ne teki profossi eli piiskaaja.
– Kyllä pyövelitkin toimittivat raipparangaistuksia, jos mestausta edelsi häpeäpaalu kaikkien pilkattavana ja sen aikana joutui ruoskittavaksi. Sen hoiti pyöveli ja muutaman päivän päästä kaula katkaistiin kirveellä. Ja sitten riippuen tuomiosta ja sukupuolestakin, naisten ruumis poltettiin roviolla, miesten ruumis ja pää nostettiin teilipuihin, jossa ne saivat kiikkua varoittavana esimerkkinä parikin kuukautta, selittää Moilanen.
Viimeinen pyövelin toimeenpanema mestaus tehtiin vuonna 1825.
KUORTANE PIISKAUSPAIKKAKuvassa on Kuortaneen Salmella sijaitseva Piiskoomänty, jonka juurella suoritettiin raipparangaistuksia 1600–1800-luvuilla.

Hirsipuunkallion aita on samalla taideteos, joka muistuttaa rantaruovikon pitkästä viivasta ja pajukon oksistosta. 

Kalliolla mestattuja rosvoja oli mm. ”sarjavaras” kutoja-Yrjö vuonna 1625. Hänen ensimmäinen rikoksensa oli Eerik Henrikinpojan lesken hopioiden anastus. ”Paholaisen vaikutuksesta ja yllytyksestä” se oli tapahtunut, kun kutoja-Yrjön juodessa lesken luona paloviinaa tämä oli tarjonnut sitä useita kertoja juuri sen arkun yli, missä hän säilytti hopeitaan. Kaikki yksityiskohdat mieleensä painaneena Yrjö oli vähän myöhemmin tunkeutunut uudelleen lesken luo, avannut arkun koukkuraudalla ja ottanut sieltä lippaan. Lippaan hän oli ulkona aidan takana murtanut auki kirveellä ja ottanut siitä 4 kpl hopeaketjuja, yhden kultaisen sormuksen, 2 kpl hopeasormuksia, korallikivisen vyön, parin solkia ym. Lippaan, jonne oli jäänyt mm. hopeinen vyö, hän oli sitten vienyt takaisin paikoilleen. Tämän jälkeen Yrjö oli tehnyt useita röyhkeitä varkauksia sekä Porvoossa että Helsingissä.
Kutoja-Yrjö tunnusti kaikki tekonsa kuulustelussa ja oikeuden tuomio oli ankara. ”Varkauskaaren” 1. ja 3. luvun mukaan hänet tuomittiin kuolemaan ja tällä Hirsipuunkalliolla päättyivät tuon muinaisen helsinkiläisen suurvarkaan päivät.
Sami Aaltonen, Aavetaloja; Leo. A. Pesonen, Retkeilyllä Helsingin historiassa

Alueellamme on tehty rikoksia myöhemminkin ainakin kirjallisuudessa:
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja pyromaani; Tuula Mai Salmela, Syvyyden avaimet; Jarmo Somermäki, Rullatuolimurha (Sarjakuva)

 ajatelkaa tätä minunkin kohtaloa toisesta mestauspaikasta ajan tämän paikan ohi päivittäin... nyt muuttui suhtautuminen tähän paikkaan...
Lintuparatiisi
Teokseen kuuluu 82 alumiinipronssiin valettua pikkulintua, jotka on kiinnitetty Hirsipuunkallion kallioleikkaukseen vapaamuotoiseksi parveksi. Linnut ovat jotakuinkin samankokoisia, n. 10-12 cm, mutta ovat tunnistettavissa erillisiksi Vanhankaupunginlahdella pesiviksi lajeiksi. Jokaiseen on lisäksi kaiverrettu linnun latinankielisen nimen lyhenne. Tällä hetkellä Viikin alueella pesii vuosittain 82 eri lintulajia, joiden joukossa on monia harvinaisuuksia. Taiteilija on halunnut teoksella kiinnittää huomiota Viikin linnustoon sekä sen tutkimiseksi tehtyyn tieteellisesti merkittävään työhön.
Lintuparatiisi–nimi on lainattu Leo Lehtosen alueen linnuista julkaisemasta kirjasta. Ensimmäisten Suomessa kirjattujen lintuhavaintojen tekijä oli jo 1832Magnus von Wright, joka yhdessä veljiensä kanssa loi kansallisaarteeksi muodostuneen lintukuvaston.
Jukka Vikbergin Lintuparatiisi-teos paljastettiin Arabiankadun vihkiäisissä Helsinki-päivänä 12.6.2002. Uuden kadun jalkakäytävä kulkee teoksen vieressä niin, että linnut ovat jalankulkijoiden katseltavissa lähietäisyydeltä.
Lintuparatiisin linnut tervehtivät raitiovaunupysäkillä odottavia. Linnut valaistaan pimeään aikaan alhaaltapäin.
SAMA PAIKKA TOISESTA SUUNNASTA ETTÄ YMMÄRRYS AUKEAA.. MIKÄ PAIKKA ONKAAN TÄMÄ...
Photo 1029051-1091
Hirsipuukallio Arabiassa noin 1998 tienoilla ennen itäisen rinteen rakentamista. Ilmeisesti tällä paikalla sijaitsi Vanhan Helsingin (1550-1640) julkinen mestauspaikka. Taustalla Pop-Jazz -konservatorio.
Valokuvaaja:Kallinen, Ari (Kallinen Ari)
Kaupunginosa:Toukola
Kuvausaika:1998
Katuosoite:Arabiankatu

Missä oli Helsingin viimeinen hirsipuu tai muu mestauspaikka?

Helsingin viimeisestä hirttopaikasta meiltä on kysytty ennenkin. Kollega vastasi vuonna 2001, että Siltavuoren mäellä on ollut hirtto- ja mestauspaikka. Paikka valittiin, koska se sijaitsi silloin varsinaisen asutuksen laitamilla. Paikkaa ei käytetty teloituspaikkana enää 1720-luvun jälkeen. Perimätieto kertoo, että Maurinkadulla olisi ollut hirttopaikka vielä 1800-luvun alussa, mutta asialle ei ole löydetty mitään vahvistusta.

Siltamäki-Suutarila   Historia
Liisa Nordman:
SUUTARILAN 
LESTIMÄKI
Lestimäki sijaitsee Suutarilan peruspiirin keskeisellä paikalla, Lestikujalla, Suutarilantien, Vanhan Suutarinkyläntien ja Kytöpolun välisellä alueella. 
Kartassa keskellä ylhäällä.
Lestimäki mestauspaikkana 
Lestimäellä on ollut mestauspaikka. Siitä on merkintä Kirkonkylän ulko-omistuksista ja metsistä vuonna 1776 laaditussa kartassa. Mäellä mestatut suurrikolliset (roviolla poltetut, myös ruoskitut) haudattiin nykyistä Siltamäen ala-astetta vastapäätä olleelle hiekkakuoppa-alueelle.
Vantaalla, Kirkonkylän pohjoispuolella, Tikkuritien varrella, on ollut myös mestauspaikka.
Lestimäki asuinpaikkana 
Heidän jälkeensä mökissä asui muonamiehiä, kunnan hoidokkeja ja vuokraviljelijöitä. Mökkiä ei vuokrattu huonokuntoisuuden takia enää vuoden 1974 jälkeen ja 1980-luvun alussa mökki sitten purettiin. Liki 20 vuotta enin osa mäkeä oli hoitamatonta ryteikköä. 

1800-luvun puolenvälin tienoilla Lestimäen läheisyyteen muutti ensimmäisenä asumaan räätäli Robert Reinhold Åberg. Hänen poikansa Robert Emil Åberg ja tyttärensä Edla Sofia Markelin rakensivat mäelle omat talonsa 1800-luvun loppupuolella. Kuva: Emil Åbergin talo v. 1973. Purkaminen on jo lähellä. 
Vuosisadan vaihteen ajoilta asti mäellä oli lisäksi pieni mökki, jossa ennen vuotta 1900 asuivat Johan Robert ja Ida Stellberg. Karl Wilhelm Stellberg syntyi tähän mökkiin v. 1900. 
Mäkeä on kutsuttu Bollbackaksi, Åbergin mäeksi, Edla-fasterin mäeksi, Vallun mäeksi, Paavolan mäeksi, Larisen mäeksi ym. riippuen siitä kenestä puhuttiin ja mitä osaa mäestä tarkoitettiin. 

Kuva: Näkymä Lestimäelle vuonna 1954. Marjatta Koskimaa hiihtelee Kytökujan alueella. Lumiaitojen takana on Lestikuja, vasemmasta laidasta ladon kohdalta on suunta Siltamäen ostoskeskukseen. Keskellä on v. 1890 rakennettu Edla Markelinin kaksipiippuinen talo, siitä oikealle on Paavo Paavolan mökki tummana kohtana kuusen alla.


Kuva toimii linkkinä
Lestimäki oli talvisin suosittu kelkka- ja pyllymäki. Kesäisin lapset kokoontuivat mäen alapuolelle pelaamaan erilaisia pallopelejä. 1960-luvun alussa kovasti huhuttiin kirkon rakentamisen alkavan. Pellolle pystytettiin rakennelma, joka täytettiin laudoilla ja eri paksuisilla parruilla. Pojat rakentelivat niistä kojujaan. 

Osalla mäkeä on edelleen asutusta; Lestikujalta on kulku kahteen omakotitaloon, jotka on rakennettu entiselle Emil Åbergin tontille ja Kytöpolun puolelle rakennetaan tähän asti rakentamattomana olleelle kulmatontille taloa.
Lestimäki risteyspaikkana
Lestikujan ja Vanhan Suutarinkyläntien risteys oli tärkeä ihmisten kohtaamispaikka. Siitä lähdettiin hevoskulkueena sunnuntai- ja joulukirkkoon sekä häihin ja hautajaisiin. 
Edla Markelinin talossa käytiin kuuntelemassa monen moisten saarnaajien sanomaa ja taiteilijoiden esityksiä. 
Linja-autoliikenteen vakiinnuttua siinä oli bussien kääntöpaikka, jossa autoa odottavat ihmiset kävivät läpi kylän tapahtumia. Seppä Markelin saattoi istahtaa soittelemaan haitariaan autoa odottelevien iloksi ja hänen pajansa oli suosittu miesten kokoontumis- ja tietotoimisto. Markelinilla oli pajassaan läheiseltä hiekkakuopalta kerättyjä luita ja pääkalloja. Risteyspaikkana Lestimäki menetti merkityksensä kun Suutarilantie valmistui ja vanha kyläyhteisö rikkoutui, "kaupunkilaistui", 1970-luvun alussa Siltamäen kerrostalojen valmistuttua. 		Kuva: seppä Albert Markelin pajansa ovella Markelinin kulmassa, Suutarilantien ja Lestimäen risteyksessä. Jo Albertin lapsuudenkoti oli ollut samalla risteysalueella. 
Lestimäki puistona
Rakennusvirasto kunnosti mäen puistoksi kaavoitetun osan vuosina 1999-2000. Mäeltä karsittiin vanhaa puustoa ja tilalle istutettiin uusia puita kasvamaan. Ulkoiluväylien risteyskohtaan mäenharjalle laitettiin kaunis muistokivi, jossa kerrotaan mäen olleen mestauspaikkana. Mäki on ollut myös kolmen kylän rajana, siitä kerrotaan Lestikujan puolella olevassa kiveen kiinnitetyssä laatassa. 
Kaivo ja kellarit
Mäellä ei ollut kaivoa ja asukkaat noutivat vetensä kylän yhteisestä kaivosta Lestikujalta, mäen alapuolelta. Lestikujalla oli myös asukkaiden yhteiskellareita yhteismaalla.
Lida Malm l. kärsimysten kenttä ja Ödetsängen 
Töyrynummentien ja Kytöpolun risteyksen tuntumassa on ollut peltoalue, jolle kerättiin mestattavat odottamaan vuoroaan. Heidät haudattiin Siltamäen ala-astetta vastapäätä olleelle hiekkakuoppa- ja peltoalueelle, jota kutsuttiin nimellä Ödetsängen. Rikollisia ei tuohon aikaan saanut haudata siunattuun maahan.
Lähteet:  
Tapanila-Seura ry: Tapanila albumi 3:ssa kerrotaan lyhyesti Lida Malmista ja Ödetsängenistä  
Vantaan opaskerho ry: Helsingin pitäjän kirkonkylä, Vantaan vanha kulttuurikeskus, Keski-Uusimaa Oy, 1980 (rankaisupaikat s. 47)
Web-toteutus: Liisa Nordman, 2001

Turun Hirsipuumäki            TURUN MESTAUSPAIKKA

December 1, 2010 by mesikammen

Eräs Turun vähemmän tunnettuja “nähtävyyksiä” on kaupungin Hirsipuumäki, ja tarkemmin kerrotuna siellä oleva muistomerkki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisusarjan numero 125 kertoo mäestä seuraavaa:
Jotkut Turun vanhoista paikannimistä ovat keskiajan uudisnimiä, ja ne viittaavat tuonaikaisen kaupungin rakennuksiin. Nimi Kerttulinmäki on muistona luultavasti jo 1300-luvulla Vartiovuoren ja Kerttulinmäen välisessä notkossa sijainneista Pyhän Kerttulin sairaalasta ja killantuvasta. Nimi on suomalaisten mukaelma ruotsalaisesta pyhimyksen nimestä S:t Gertrud. Kerttulinmäki-nimi syrjäytti aikoinaan mäen vanhemman nimen Hirsipuumäki. Nimi kertoo, että mäki on aikoinaan ollut rikollisten teloituspaikka.
Turun kaupunkinimien historiaa tutkinut Ritva-Liisa Pitkänen osaa kertoa mäestä näin:
Kadunnimien lisäksi keskiajan Turussa oli muitakin “kaavanimiä”, esim. torinnimet “Hevostori” ja “Suurtori” sekä mestauspaikan nimi Hirsipuumäki. Nimi on merkitty asiakirjoihin ensi kerran vuonna 1423 ruotsinkielisessä muodossa Galghabergit. Nykyään mäki tunnetaan Kerttulinmäkenä.
Harri Kalpa osaa lisäksi kertoa teoksessaan Muuttuva kaupunki (I-IV) seuraavaa:
Kerttulinmäki on ensimmäinen kukkuloista, jonne asutus levittäytyi. Mäellä on ollut elämää ainakin 1300-luvun lopulta asti. Tuolloin kukkula tunnettiin paremmin Hirsipuumäkenä. Hirttopaikka kuului keskiaikaisiin kaupunkeihin ja hirttotuomio oli todella tavallinen, ennen kuin vankilat yleistyivät. Kerttulinmäki näkyi hyvin läheiselle Hämeen härkätielle. Ruumiit jätettiin huojumaan tuuleen, jotta kaupunkiin saapuvat tiesivät, että Turussa vallitsee laki ja järjestys. Viimeisen kerran turkulainen menetti henkensä hirttopuussa Turun linnan kapinan jälkeen 1800-luvun alussa.
 TURUN PYÖVELIT



Taulukko 1. Turun pyövelinviran haltijat vuosina 1643−1722.
Taulukko
Kuten taulukosta 1 ilmenee, vaihtelivat Turun 1600-luvun pyöveleiden palvelusvuodet lyhyistä ajoista pitkiin kausiin. Keskimäärin he palvelivat 7,2 vuotta. Kun heistä neljä kuitenkin palveli vähintään yhdeksän vuotta, oli näiden neljän yhteenlaskettu palvelusvuosien määrä 67 vuotta eli keskimäärin 16,8 vuotta. Loppujen seitsemän miehen keskimääräinen palvelusaika supistui yhteensä 17 vuoteen, eli keskimäärin 2,4 vuoteen miestä kohden.
Tutkimusajan ensimmäinen pyöveli Henrik Bertilinpoika, johon edellä viittasin, oli kotoisin Turusta ja jo hänen isänsä oli toiminut läänin pyövelinä ennen häntä. Kuten nähtiin, hän päätyi pyöveliksi vaimonsa Brita Klemetintyttären syyllistyttyä varkauteen. Henrik Bertilinpojalle luvattiin sama palkka kuin hänen isällään oli ollut. Lisäksi hän sai heti sopivan vaatekerran sekä oikeuden kantaa pamppua kupeellaan.[11]
Kun Henrik Bertilinpoika halusi luovuttaa virkansa pojalleen Jöran Henrikinpojalle vanhuutensa vuoksi, kysyttiin pojalta, millä ehdoilla hän suostui isänsä paikalle. Hän ilmoitti sopineensa, että hoitaisi työn puolella palkalla isän saadessa puolet eläkkeeksi. Toukokuun 26. päivänä 1663 hänet otettiin näillä ehdoilla pyöveliksi.[12] Jöran Henrikinpojan ura Turussa supistui alle vuoteen hänen käyttäydyttyään hävyttömästi työnantajaansa raatia kohtaan, jolle hänen olisi tullut olla kuuliainen.[13]
Jöran Henrikinpojan seuraajaksi valikoitui syntyperältään tuntematon Jakob Jöraninpoika. Hänenkään virkakaudestaan ei tullut pitkää, sillä hän hyökkäsi joulukuussa 1664 useiden kaupunkilaisten kimppuun humalassa, ja hänet karkotettiin kaupungista.[14]
Seuraavaksi Turun pyöveliksi valittiin Henrik Bertilinpojan toinen poika Mickel Henrikinpoika vuonna 1665. Hänen kauttaan leimasivat laittomuudet ja ylimielisyys raatia kohtaan. Kun Mickel Henrikinpoika syyllistyi rauhanrikkomuksiin ja huoruuteen, erotettiin hänet virasta vuonna 1669 ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1670.[15]
Hänen seuraajansa Matts Bertilinpoika toimi Turussa rakkarin renkinä, kun häneltä kysyttiin marraskuussa 1668, olisiko hän valmis ryhtymään pyöveliksi. Matts Bertilinpoika kertoi viettäneensä lapsuutensa Bengt Skytten Tuutarin vapaaherrakunnassa. Kun hän oli kohdannut juovuksissa ollessaan Turun pyövelin Rauman kadulla, oli hän pestautunut tämän palvelukseen.[16] Kuten Karonen on osoittanut, päättyi Matts Bertilinpojan ura jo seuraavana vuonna 1670 hänen epäonnistuttuaan virkatehtävässään.[17]
Matts Bertilinpojan seuraaja vuodesta 1670 vuoteen 1675 oli Paimion Kyllölästä kotoisin ollut Henrik Knutinpoika, joka otettiin virkaan omasta pyynnöstään.[18] Syyskuussa 1675 Martin päivän markkinoilla hän huitoi miekalla ympäriinsä torilla ollessaan humalassa.[19]  Laiminlyönti ja niskoittelu johtivat hänen erottamiseensa virasta.[20]
Mattsin seuraaja Anders Sigfridinpoika, joka toimi pyövelinä vuoteen 1686, on syntyperältään tuntematon. Hänen vaimonsa Anna Thomasintytär oli kuitenkin syntyisin Euran pitäjästä.[21] Toukokuussa 1686 raastuvanoikeus kysyi erotetun pyöveli Anders Sigfridinpojan perheen kanssa varkauksiin syyllistyneeltä Matts Hansinpoika Tasaiselta, suostuisiko tämä pyöveliksi. Kun Matts ilmoitti olevansa tehtävään halukas, otettiin hänet tehtävään 16. toukokuuta.[22]
Maaliskuun 15. päivänä 1695 Matts Tasainen sai matkarahat, sillä hänet määrättiin Paraisille mestaamaan ja polttamaan lapsenmurhaaja.[23] Jo 20. maaliskuuta kuiteissa esiintyy hänen sijaisensa Matts Henrikinpoika, joka oli Hämeen läänin pyöveli. Hänet oli kutsuttu suorittamaan joitakin mestauksia, kunnes raati olisi löytänyt uuden pyövelin kuolleen Tasaisen tilalle.[24]
Heinäkuussa 1695 Turkuun saapuneella Erik Bengtinpoika Lijtenillä, jota maaherra suositteli pyöveliksi, oli jo vanhastaan kokemusta mestauksista.[25] Hän kertoi syntyneensä Göteborgissa ja tulleensa Turkuun Pohjanmaan kautta. Hän kertoi mestanneensa useita henkilöitä piilukirveellä ja kaksi myös miekalla, toisen Piteåssa ja toisen Göteborgissa.[26]
Syyskuussa 1695 suorittamansa epäonnistuneen mestauksen jälkeen Erik Lijteniä pidettiin vangittuna raatihuoneen vankilassa. Lijten sai kelvottomuudellaan maaherran hermostumaan niin, että tämä ilmoitti ennen juhannusmatkaansa 1696 kaupunginsihteerille, että Lijten oli erotettava.[27]
Tutkimuksen viimeinen pyöveli Jöran Keikeli puolestaan oli mestarismies jo kolmannessa polvessa.[28] Keikeli syyllistyi useisiin rikkomuksiin, mutta hän sai silti palvella Turun pyövelinä 25 vuotta, sillä hänen tilalleen oli ilmeisesti vaikea saada uutta miestä vallitsevan sotatilan vuoksi. Elokuussa 1722 Keikeli oli jälleen syytettynä esimiestensä ja esivallan pilkkaamisesta.[29] Tämä johti lopulta siihen, että häntä pidettiin tutkintavankeudessa, jonka jälkeen hän jätti kaupungin syystä tai toisesta. Hänen tilallaan mainitaan vielä samana vuonna Anders Larsinpoika Falck.[30]
Vuonna 1699 kuningas antoi maaherroille määräyksen, jonka mukaan pyöveleitä tuli kohdella kunniallisina ihmisinä. Tämä tarkoitti myös sitä, että heidän tuli olla nuhteettomia jo astuessaan virkaansa.[31] Enää ei ollut mahdollista palkata rikollisia, ja pyöveleitä koskevat oikeustapaukset vähenevät Turun oikeusasteissa ilmeisesti juuri seuraavien mestarismiesten nuhteettoman elämän seurauksena.
http://www.ennenjanyt.net/2014/11/pyoveli-mestarismies-skarprattari-turun-laaninmestaajien-minakuva-1643%E2%88%921722-2/

PALJON YLLÄOLEVASSA LINKISSÄ.. TURUSTA

HÄMEENHÄRKÄTIEN MESTAUSPAIKKA


Marttilan entisiin viljamakasiineihin sijoitetun kotiseutumuseon takana on eräs toinen kylän erikoisista muistomerkeistä. Niin sanotulla Tiipilän nummella toimeenpantiin Suomen viimeinen mestaus. Härkätien varrella oli muitakin rangaistuspaikkoja. Valtatien varressa sijaitseva mestauspaikka oli tarkoin harkittu. Julkinen mestaus herätti kunnioitusta lakia kohtaan. Vuonna 1825 Antti Antinpoika Hannula tuomittiin kuolemaan isänsä taposta. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinkautiseksi, mutta Antti Hannula tahtoi sovittaa tekonsa kuolemalla. Hänet mestattiin kirveellä.
http://www.matkallamaailmalla.fi/42.Harkatie.html
http://juhansuku.blogspot.fi/2009/05/mestaus-marttilassa.html SUOMEN VIIMEINEN MESTAUS TÄSSÄ KUVAUS

OULUN MESTAUSPAIKKA oulussa on täytyy löytyä toinen paikkakin sillä...
TÄSSÄ OIKEUDESSA MIES

 Kysymys: Missä hän on syntynyt ja mikä mies hänen isänsä oli?
Vastaus: Olen syntynyt Oulun kaupungissa Pohjanmaalla ja olen sikäläisen pormestarin sisarenpoika. 

 Erkki Juhonpoika "Puujumala", asui itsellisenä Turun läänin Lapin pitäjän Kivikylässä. Hän harjoitti noidan ammattia. Hän osasi tehdä sekä hyvää että pahaa. Lukuisat ihmiset olivat kääntyneet hänen puoleensa kuka mitäkin saadakseen. Uskottavuutta noidalle antoi se, että hän oli hyvin iäkäs ja kotoisin Pohjanmaalta, josta noitien tiedettiin yleisemminkin tulevan.http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/ammatti.html LISÄÄ OIKEUDEN KÄYNNISTÄ



Luettelo Suomen alioikeuksissa noituuden ja taikuuden vuoksi annetuista kuolemantuomioista
  1. 1678 Oulu, Juhantytär Klaara MISSÄ OULUSSA MESTATTU? PAIKKA ?http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/ammatti.html

 Oulun Miakkulan mestauaspaikan muistokiven pystytti kotiseutuyhdistys Oulujokiseura.

Metsähallituksen talousmetsien kulttuuriperinnön inventoijat tekivät eilen twitter-retken Teerikankaalle, Muhoksen muinaiselle mestauspaikalle. Siitä tuli mieleen käydä Oulun mestauspaikalla. Se on nyt selkeästi merkitty, Oulujoki-Seura paljasti muistokiven Maikkulassa mestauspaikalla kesäkuun puolivälissä. Mestauspaikka on vanhan Kajaanintien varrella reilun viiden kilometrin päässä tuomiokirkosta mäennyppylällä, tien pohjoispuolella.

Oulun mestauspaikalla ei ole teloitettu ketään. Pelkkä paikan nimeäminen on tuonut seudulle kummitusmetsien maineen.
Maatilat joutuivat Ruotsin vallan aikana pitämään yksin tai yhdessä toisten tilojen kanssa kylän ja pitäjän yhteisiä alueita. Sellaisia olivat esimerkiksi maanottopaikat, hautausmaat, lossit sekä teloituspaikat.
Entisen Oulun pitäjän alueen teloituspaikasta löytyy historiakirjoissa merkintä maakirjasta vuodelta 1830. Tuolloin kuolemanrangaistus oli kuitenkin jo Venäjään liitetyssä Suomessa käytännössä muutettu karkotukseksi Siperiaan, sillä keisari Nikolai I oli päättänyt muuttaa kuolemanrangaistukset karkotuspäätöksiksi.

Kummitustarinoiden paikka

Alue on ollut varsinkin aiemmin tunnettu synkästä menneisyydestään ja kansan suussa onkin kiertänyt puheita ja tarinoita lähimetsässä asustavista kummituksista. Historian kirjoista ei kuitenkaan ole löytynyt merkintöjä todellisuudessa tapahtuneista teloituksista.
– On toki mahdollista, vaikka ei tosin todennäköistä, että paikalla on aikanaan toteutettu muita rangaistuksia kuten ruoskimista tai kujanjuoksua, pohti muistokilven paljastuspuheen pitänyt opetusneuvos Matti Rossi.
Matti Rossin mukaan nyt muistokilvellä varustetun Maikkulan lisäksi Oulusta löytyy myös muita mestauspaikkoja, joista perimätiedon mukaan yksi olisi sijainnut aivan nykyisen kaupungin keskustassa.
Nimekkäin mestaamalla teloitettu suomalainen lienee nuijasodan aikainen talonpoikaspäällikkö Jaakko Ilkka, joka mestattiin 1597 Isossakyrössä. Suomen viimeinen mestaus tapahtui 1825 Pieksämäellä.
Lopullisesti kuolemanrangaistus poistettiin Suomen laista vasta vuonna 1972. Siihen saakka teloitukset olivat mahdollisia sotatilan aikana.
http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2014/01/pohjanmaan-pyoveleiden-jaljilla.html

POHJANMAAN .....

 tehtiin vuonna 1825.
NYT TULI ITSELLEKKIN UUSI ASIA VÄHÄNKYRÖN JA VÖYRIN VÄLILLÄ ON MESTAUSPAIKKA ISÄNI NÄYTTI SIELLÄ NYKYÄÄN JO MERKIT MUTTA ETTÄ LAPUALLAKIN ON SE ON UUSI ASIA MINULLE !

 LAPUA
Simpsiöllä on menneinä vuosisatoina sijainnut mestauspaikka, mutta sen tarkasta paikasta ei ole tietoa. Tiettävästi se on sijainnut Kirkonkylän puoleisella rinteellä Kyröön johtavan kirkkopolun varrella. Simpsiöllä viimeisen teloituksen sanotaan tapahtuneen vuonna 1770, silloin mestattiin Matti Erkinpoika Hiipakka, joka sai tuomion surmattuaan isänsä. Samalla kerralla mestattiin lapsensa tappanut, nimettömäksi jäänyt nainen. Menneinä vuosisatoina häpeärangaistukset, joiden äärimmäinen muoto mestaaminen oli, toimivat varoittava esimerkkeinä muulle kansalle. Mestatun irrotettuja ruumiinosia saatettiin jättää näkyville varoitukseksi ja joskus ruumis poltettiin pahan sielun irrottamiseksi ruumiista. Mestattuja ei haudattu kirkkomaahan, mutta omaiset veivät ruumiin pois haudattavaksi. Mestaus, jossa tuomitun kaula katkaistiin kirveellä tai miekalla, kuulostaa armottoman raadolliselta kuolintavalta. Taitava pyöveli suoritti mestauksen siten, että kuolema seurasi välittömästi. Pyöveli saattoi saada kansanjoukon vihan niskaansa, jos isku epäonnistui. Pyöveli toimi aina tuntemattomaksi naamioituna, koska ammattia pidettiin häpeällisenä ja toimituksiin suostuvia miehiä olikin vaikea löytää. Simpsiön pyövelin kerrotaan olleen Hägglund Kyröstä. Hyvä pyöveli osasi rauhoittaa tuomittua kertomalla toimituksen olevan nopeasti ohitse ja paremman maailman odottavan kuoleman porttien toisella puolella
http://www.lapua.fi/files/Kuvitus/taulu5-nettiversio.p

 KUORTANE

http://yle.fi/uutiset/pyovelin_kirveesta_katkesi_yli_neljasataa_paata_pohjanmaalla/7844403


VÄHÄKYRÖN KIRKOLLA PIISKAUSPAIKKA

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/kertomuksia_kyrolaisten_vankien_rankaisemisesta.pdf

Kertoja Jaakko Taanonen, s. 1876 Kerätty 1947 Raipootettu myrkytti truforssin Vähänkyrön kirkolla oli piiskooplassi. Ikoolan Wasastjernan torppari Sundkvistin isä oli ollu siälä truforssina, piiskurina. Kerran Sunkvisti oli täälä Vähäskyröös yhtä piiskannu, ja kun toimitus oli ohitte, oli piiskattu antanu truforsillen viinaryypyn ja sanonu sitte: Se on ny viimeenen, jonka sinä piiskasit. Huamisin sitten tämä truforssi Sunkvisti oli Isoonkyröön Taanoolan paapalla heiniä latohon kantamas. Paappa huamas, kuinka päivämiähen laita oli ja sanoo: Mikäs Sunkvistin on, kun nuan kauan viää heinätaakkaa. Huamisin sitten sunkviti kuali. Se piiskattu siälä Vähääskyrääs oli antanu viinas jotakin myrkkyä truforssillen, kun tämä näin parin päivän päästä siitä kuali.


Sen kallion vieressä laaksossa, Kyrönjoen rannalla, oli mestausplassi. 

.
KOKEMÄELLÄ MESTAUSPAIKKA
Ruotsinvallan aikana Ristellä oli Kokemäen mestauspaikka, jossa ...
Kertoja Josefina Pajula, os. Setänen
MestauspaikkaNykyajan asumalähiö Riste ei ole koskaan ollut varsinaisesti kylä, vaan teiden risteyksestä syntynyt paikannimi. Rautatien valmistuttua 1800-luvun loppuvuosina siitä syntyi liikennepaikka, joka kuitenkin on hävinnyt siltä paikalta rautatien oikaisun myötä. Ruotsinvallan aikana Ristellä oli Kokemäen mestauspaikka, jossa kuolemaantuomitut päättivät päivänsä piilukirveen alla. Viimeinen teloitettu oli “Haukka-Miko”, “ryäväri ja murhamiäs” 1800-luvun alkupuolella. Teloitettujen ruumiit sidottiin akselinsa varaan nostetun rattaanpyörän päälle “ohikulkeville pelvoks”. http://www.kokemaki.fi/kuntainfo/historia/kokemaen-paikallishistoriaa/ronkankankaan-tarinoita/

Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä


 Muotian rusthollia Wesajärvellä sanotaan HuittistenSammun kylän ja ...... Mestauspaikkana oli Kapakan-niminen mäki Järvenkylänjärven ...

HUITTINEN

Huittisissa 25.10.1848 tarjosi .... bussin ikkunoista katsastimme historiallisen ajan mestauspaikan.

 Nyt muistin Kauvatsalla (Huittisten kappelissa) juosneen jutun Kurjesta, ..... ja Kuumolan tienhaaraan, missä paikallinen mestauspaikka sijaitsi.

 Nyt muistin Kauvatsalla (Huittisten kappelissa) juosneen jutun Kurjesta, ..... ja Kuumolan tienhaaraan, missä paikallinen mestauspaikka sijaitsi.

  Viimeinen mestaus Oripään mestauspaikalla.
NOITINA TAPETTUJEN LISTAA Koonneet Timo Kervinen ja Marko Nenonen
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html

http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/ammatti.html KYLLÄ NIITÄ NOITA AMMATTEJA ON OLLUT MUTTA SEN SANON KRISTITYT EI MESTAILE JA MYÖS SEN SUUREMPI VOIMA ON HERRALLA JEESUKSELLA YLI PIMEYDEN VOIMIEN .


http://americanholocaustcoming.blogspot.fi/2013/08/more-on-nazi-germany-and-guillotines.html

AMERIKAN NYKYAJAN GILJOTIINIT

https://www.youtube.com/watch?v=5pLGBEV5KMo

https://www.youtube.com/watch?v=5anmG0ksWOI

MITÄ RAAMATTU SANOO:

Älkää syökö mitään verinensä. Älkää merkeistä ennustelko älkääkä harjoittako noituutta.
Sillä ei ole noituutta Jaakobissa eikä tavata taikuutta Israelissa. Aikanansa ilmoitetaan Jaakobille ja Israelille, mitä Jumala on tekevä.
Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta,
Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet.
Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja hankki itsellensä vainaja-ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.
Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi Ben-Hinnomin laaksossa, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja velhoutta ja hankki itsellensä vainaja-ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.
Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri;
Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt.
epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
FILIPPUS SAARNASI OLI NOITA TULLUT USKOON HÄN SITTEN NÄKI KUN PIETARI JA JOHANNES RUKOILI JA PISTI KÄTENSÄ SIUNATEN..ETTÄ IHMISETSAISIVAT PYHÄN HENGEN VOIMAN...AP 8
18. Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa 
19. ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen". 
20. Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. 
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. 
22. Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa - jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan. 
23. Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä." 
24. Niin Simon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa te minun edestäni Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä te olette sanoneet". 
25. Ja kun he olivat todistaneet ja Herran sanaa puhuneet, palasivat he Jerusalemiin ja julistivat evankeliumia monessa Samarian kylässä. Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa - jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi.
NOITA TULI VOITETUKSI JEESUS KRISTUS VOITTAA...

 Luuk. 6:28 Rukoilkaa vainoojien puolesta.
Room. 12:4: "Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkää kirotko". 
Matt. 5:44: Rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.
Kuvahaun tulos haulle jeesus sanoo minä olen maailman valo

 KÖYHYYS JA KATKERUUS ON VAARA EI VAIN ELIITILLE ! MYÖS TAVALLISILLE IHMISILLE HE VOIVAT IANKAIKKISEN ELÄMÄN JA AUTUUDEN VAARANTAA AJATTELEMALLA MINÄ NOITUMALLA... MINULLE EI NAURETA JA NÄIN OLET VAARASSA... JEESUS RAKASTAA EHDOITTA SINUA... JA ME IHMISET ÄLKÄÄMME SORMELLA OSOITELKO KÖYHIÄ ANTAKAA MITÄ ON JA SIUNATKAA..EUROOPPA ON NYT VAARALLISELLA TIELLÄ KAIKKI ON MENOSSA KOHTI KAAOSTA AINOSTAAN SUURI VALO KRISTUKSESTA JA VALTAVA VOIMA ALKAKOON SUOMESTA TULKOON VALO (JEESUS SANOI MINÄ OLEN MAILMAN VALO) TULKOON HÄNEN HENKENSÄ MUUTTAKOON SYDÄMET SILLÄ BUNKKEROITUMINEN MITÄ RIKKAAT HARRASTAA SE ON PIMEYS HARHAANNUTTANUT HEIDÄT EIVÄT HE HALUA, ETTÄ KÖYHÄ KANSA ALKAA HEITÄ NOITUMAAN... PIMEYDEN PALVONTA ON HEITÄ SIIHEN OHJANNUT ... SIKSI TALOUDELLINEN TASAUS ..AUTTAA MUTTA PELASTUS TULEE VAIN JEESUKSESSA.

irtisanoutumisrukouksia ..
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=11984737 Kuva: Siunausta Ystäväni!


YLLÄ OLEVAT LINKIT OVAT INTERNETISTÄ ETSITTY EN OLE VASTUUSSA SISÄLLÖSTÄ
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)