Tiesitkö, että Urho Kekkosella oli veli ? Entä tiesitkö ,että Sallaan tehty
venäläisten hyökkäys pysäytettiin yksityisen miehen lahjoittamilla aseilla.
Vasten Mannerheimin tahtoa, Mannerheim sanoi aseet Karjalaan N..... Sanoi Sallaan, lahjoittaja määräsi ehdot lahjoitukselle , Uhkasi jotta ajaa mereen ostamansa aseet, ellei ne mene sallaan, erikoiseksi asian tekee se kun mies rakasti Karjalaa, mutta oli Jumalan ohjauksessa ja näki sodankin ennalta.
Laivanvarustaja, jääkärimajuri R. N----------- oli talvisodan alkaessa kuullut jääkä-
riystävältään everstiluutnantti Willamolta varsin pessimistisen arvion todennäköisestä
tilannekehityksestä sekä että Rovaniemellä on 2 000 sotilasta vailla käsiaseistusta ja
että koko Sallan suunnalla ei ole minkäänlaista panssarintorjuntakykyä. Nordström
piti erittäin tärkeänä maayhteyden säilymistä Ruotsiin ja siksi hän lähti kotoaan Ylitorniosta
kiireimmiten yhdessä professori T.M. Kivimäen kanssa Ruotsin puolelle
Karunkiin ja sieltä pikajunalla Tukholmaan. N--------onnistui vaikutusvallallaan
KUMMALLISTA SAIN UUDEN BLOGIAIHEEN KUUMAN SELLAISEN LIITTYY SUOMEN HISTORIAAN MERKITTÄVÄLLÄ TAVALLA !TÄMÄ MIES TULI VAINOTUKSI POLIITTISISTA SYISTÄ SUOMEN VALTIOPOLIISI OLI MIEHEN PERÄSSÄ JA MIKÄ VIEHÄTTÄÄ MINUA. MYÖS SALAISIA JOULUPUKKEJA ! ELI OLIN KUIN PROFEETTA KUN PARI BLOGIA SITTEN PUHUIN INSPIROITUNEISTA HYVÄNTEKIJÖISTÄ. NAAPURINI NIMITTÄIN ISÄNMAALLINEN MIES ANTOI AIHEEN JA KOHTA POMMINI PAUKAHTAA...kun puhuin ja soitin meni kännykkäni sellaiseen tilaan ettei ikinä, kännykässäsi ei ole sim korttia vaikka juuri puhuin ! Huh huh operaattorikin muuttui saunalahdesta elisaksi lennossa.
Hyväntekijä N-----------
Karjalaa rakastava N--------- pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raittiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. N--------- tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja N------------ joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.
Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle,
KUKA ON TÄMÄ N------ SANKARI ?
PALJASTAN SEN PIAN MUTTA MITEN MEITÄ ONKAAN PIDETTY PIMENNOSSA ? PRESIDENTTI KEKKOSEN VELJESTÄ JA SISARESTA ?
TIESITTEKÖ ETTÄ KEKKOSELLA ON VOISI SANOA SANKAR VELIKIN ? SODASSA SOKEUTUNUT ? KUN KYSELIN IHMISILTÄ KUKAAN EI OLLUT KUULLUT KEKKOSEN VELJESTÄ EI KUKAAN EDES PIAN MUMMONI 92 VUOTTA TÄYTTÄVÄ, SAATI KELTÄ KYSELIN EI KUKAAN ,NO SITTEN LOPULTA YKSI TIESI !
SUNNUNTAI 28. JOULUKUUTA 2014 22:47
ENSIN KEKKOSESTAKIN TUTKIJALTA
Ragnar Nordström (1894 - 1982) oli elinaikanaan maamme merkittävimpiä liikemiehiä, joka vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä AKS:n jäsen ja Lapuan liikkeen tukija sekä Valtiollisen poliisin etsimä liikemies oli myös valtiojohdon epävirallinen neuvonantaja oli kyse sitten toisen maailmansodan aikaisista sotatoimista tai vaikkapa noottikriisistä.
Loviisassa syntynyt Ragnar Nordström koki elämänsä aikana monet Suomen historian merkittävät vaiheet. Nordström oli paitsi laivanvarustaja ja merkittävä teollisuusmies mutta myös suursijoittaja. Hän omisti parhaimmillaan vakuutusyhtiö Fennia-Patrian osake-enemmistön, hän oli Enso-Gutzeitin suurin yksityinen osakkeenomistaja ja Kansallis-Osake-Pankin kolmanneksi suurin osakas.
Jääkäri Nordström valkoisen ja suuren Suomen puolesta
Sotilaskoulutuksen Nordström sai jääkäripataljoonassa Saksassa. Taistelukokemusta hän hankki jo nuorena miehenä osallistuttuaan valkoisten puolella sisällissotaan. Jääkäriluutnantti Nordströmistä tehtiin komppanianpäällikkö ja hänet lähetettiin Tampereen taisteluihin. Sotiminen loppui jääkäriluutnantilta lyhyeen, sillä Lempäälässä Nordström haavoittui vakavasti, mutta selvisi hengissä kuin ihmeen kautta menettäen kuitenkin oikean käsivartensa.
Vakava haavoittuminen päätti Nordströmin osalta sisällissodan, mutta sotiminen ei siihen päättynyt. Karjalaa rakastavana hän halusi koko Karjalan osaksi Suomea. Nordström oli yksi niin sanotuista Aunuksen retkeläisistä, joiden tavoitteena oli yhdistää Karjala kolmen kannaksen alueelta Suomeen. Suur-Suomen muodostaminen ei onnistunut, sillä valtio ei lunastanut lupaustaan miehittää retkeläisten valloittamat alueet. Turhautuneena vallitsevaan tilanteeseen retkeläiset jättivät sotatantereen.
Liikemies isänmaan asiallaRagnar Nordström päätti ottaa Aunuksen jälkeen uuden päämäärän. Hän aikoi hankkia varoja niin paljon, että saattoi niiden turvin tehdä jotain isänmaan hyväksi. Liiketoimet sujuivatkin Nordströmiltä paremmin kuin sotiminen. Hänellä oli toimintaa Hangosta Petsamoon sekä Pohjanmaalta Itä-Karjalaan. Hänen liiketoimintansa ulottuivat jopa Islannin kalavesille.
Nordström kykeni varallisuutensa avulla tukemaan myös niitä tahoja, jotka hänen mielestään toimivat isänmaan edun nimissä. Kommunismin vankkumaton vastustaja tuki myös ulkomaisia tahoja näiden pyrkiessä eroon kommunistisesta vallasta. Näin tapahtui muun muassa Ukrainassa, jonka itsenäisyyspyrkimyksiä Nordströn tuki rahallisesti. Hän oli myös AKS:n jäsen, joka tuki avokätisesti Lapuan liikettä. Ja kun Lapuan liikkeen organisoima Mäntsälän kapina kukistettiin ja sen johtohahmot joutuivat vankilaan, Nordström tuki yhä heitä.
Nordströmin ennen talvisotaa Torniosta, läheltä Ruotsin rajaa hankkima Ainola-niminen erämaakartano toimi sodan aikana eräänlaisena pohjoisrintaman päämajana. Sillä kun kävi ilmi, että heikosti varustautuneet Lapin puolustajat eivät kykene estämään vihollisen etenemistä Sallan kautta Rovaniemelle, Nordström lähti ostamaan aseita Tukholmasta. Aseita ei kuitenkaan voitu noin vain luovuttaa Suomelle, sillä siihen olisi tarvittu Ruotsin valtiopäivien lupa. Nordström vakuutti ruotsalaiset asekauppojen välttämättömyydestä ja toi mukanaan 2000 kivääriä, 100 kevyttä konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä, jotka saatiin toimitettua rintamalle parissa viikossa. Näiden ansiosta Neuvostoliiton hyökkäys torjuttiin, ja neuvostojoukot perääntyivät.
Nordström ajoi voimakkaasti Suomea taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä sekä kauttakulkusopimuksen pohjoiseen Neuvostoliittoa vastaan tehtävää hyökkäystä varten. Suomi saisi aseita ja mahdollisuuden saada menetetyt alueet korkojen kera. Nordström neuvotteli Saksan korkeimpaan johtoon kuuluvien kanssa. Hänen läheisistä suhteistaan saksalaiseen sodanjohtoon kertonee myös se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat tietää Barbarossa-suunnitelmasta.
Saksasta saatiinkin aseita jo vuoden 1940 syyskuussa ja aselastia Vaasassa oli vastaanottomassa myös Nordström. Mutta jatkosodan kulku aiheutti Nordströmille pettymyksen jo elokuussa 1941, kun ilmeni, että päämajan linjauksen mukaan aseveli Saksa sai hoitaa Pietarin valloituksen ja sivustajakatsoja Suomi vain poimisi mahdolliset hedelmät.
Nordström oli myös aselepoa vastaan. Hänen mielestään armeija olisi hyvin voinut jatkaa taistelua ainakin kevääseen asti. Muita vaivasi kuitenkin jo sotaväsymys.
Poliittinen maanpakolainen
Sodan jälkeen Nordströmin oli lähdettävä poliittiseen maanpakoon Ruotsiin, kun Valtiollinen poliisi (Valpo) olisi halunnut kuulustella häntä kommunismin vastaisen toiminnan, saksalaisyhteyksien ja asekätkennän tähden. Nordström osti talon Tukholmasta, mutta ei saanut rauhaa sielläkään Valpolta, joka yhä valvoi hänen toimiaan. Eikä se ollut mikään ihme, sillä Nordströmin luona vieraili Valpon vainoamia suomalaisia ja neuvostomiehitystä pakoon lähteneitä virolaisia.
Maanpaosta kotiin Loviisaan Nordström palasi jouluksi 1948, sillä Valpo oli päätetty lakkauttaa vuoden loppuun mennessä. Mutta sen etsivät jahtasivat Nordströmiä loppuun asti.
Hyväntekijä Nordström
Karjalaa rakastava Nordströmiä pidettiin hyvin isänmaallisena miehenä, joka oli sekä uskonnollinen että raitiusmies. Vaikka hänet toisaalta tunnettiin karskina miehenä, hän oli myös hyväntekijä. Esimerkkinä tästä on Loviisaan hänen lahjoituksenaan rakennettu asevelikylä, johon asutettiin rintamalta palanneita invalidisoituneita miehiä ja perheellisiä sotaleskiä. Nordström tuki muutoinkin perheitä ja erityisesti lapsia. 1950-luvulla Loviisassa kulki niin sanottuja Nordströmin joulupukkeja, jotka jakoivat lahjoja köyhimpien perheiden lapsille.
Taloudellinen isku sodan jälkeen
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.
Sota toi taloudellisia menetyksiä. Nordström menetti muun muassa kolmetoista laivaa ja kalanjalostustehtaansa, mutta kovemman iskun yhtymälle toi 1950-luku, jolloin ylitarjonnasta johtuen meriliikenteen rahdit laskivat. Lisäksi Nordströmin yhtymällä oli liikaa valuuttalainaa. Kenties kovin isku tuli, kun Suomen Pankki päätti korottaa valuuttakursseja 39 prosenttia.
Tieto devavaaltiosta tuli Nordströmille suoraan Suomen Pankista muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Nordströmilla olisi ollut aikaa muuttaa ulkomaiset lainat kotimaisiksi ja näin pelastaa yhtymänsä taloudellinen tila. Nordström kieltäytyi tästä. Pojalleen hän perusteli asiaa siten, että hän ei voisi käyttää luottamuksellista tietoa omaksi edukseen. Siitäkin huolimatta, että taloudelliset vaikeudet olivat devalvaation jälkeen hyvin suuret.
Nordströmin vaikutusvalta kulissien takaisena vaikuttajana säilyi pitkään. Esimerkiksi presidentti Kekkonen oli tuttu näky Loviisassa, jossa hän kävi kuulostelemassa Nordströmin näkemyksiä muun muassa noottikriisin aikana 60-luvun alussa.
Vaikutusvalta ja ihmisten Nordströmiä kohtaan tuntema kiitollisuus alkoivat tämän harmaan eminenssin elämän loppuaikoina muodostua jopa rasitteeksi. Martti Ragnar Nordströmin mukaan isän lähes pakkomielteinen tiedustelu siitä, mitä mieltä hänestä kulloinkin oltiin, johti lopulta myös taloudellisen onnen kääntymiseen.
"Hän sortui ottamaan ihmisten kiitollisuutta vastaan ja siinä vaiheessa hänen käsissään kulta alkoi muuttua mullaksi", toteaa Martti Ragnar Nordström.
Arvo Tuomisen dokumentissa Ragnar Nordströmin lapset muistelevat isäänsä ja tapahtumia, jotka vaikuttivat myös heidän elämäänsä.
Teksti: Sirpa Jegorow
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Nordstr%C3%B6mUrho Kekkosen veljen JUSSI KEKKOSEN SOTA MITEN KÄVI ?
Jussi Kekkonen
Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen (30. syyskuuta 1910 Iisalmi – 1. huhtikuuta 1962 Loviisa) oli suomalainen majuri, toimitusjohtaja ja presidentti Urho Kekkosen nuorempi veli. Jussi Kekkonen taisteli menestyksekkäästi talvisodassa Kuhmon suunnalla mutta hän menetti näkönsä haavoituttuaan jatkosodan alkuvaiheissa.
Kekkonen kävi Kadettikoulun 1930-luvun alussa ja palveli sitten upseerina Kuhmon rajakomppaniassa. Kekkosta pidettiin tarmokkaana ja kansanomaisena upseerina.
Sisällysluettelo
[piilota]Talvisodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lokakuussa 1939 perustettiin Kuhmon rajakomppanian komentopaikalla Jämäksen kasarmilla Erillinen Pataljoona 14 jonka päällikkönä oli everstiluutnantti Frans Ilomäki. Luutnantti Jussi Kekkonen toimi pataljoonan toisen komppanian päällikkönä. Talvisodan alkaessa Kekkosen komppania oli Kalliojoella linnoitustöissä. Ylivoimainen vihollinen hyökkäsi Lammasperän suunnalla noin 50 miehen vahvuisia suomalaisjoukkoja vastaan ja Kekkosen komppania lähetettiin sinne vahvistukseksi. Suomalaiset olivat jo luopumassa asemistaan Vääräjoella kun Kekkonen kokosi joukot 6. joulukuuta 1939 alkaneeseen vastahyökkäykseen. Vääräjoen asemat miehitettiin uudelleen ja venäläiset vetäytyivät Vääräjoen taakse. Etuvartiot sijoitettiin nyt Vääräjoelle ja varsinainen puolustusasema tuli Tyrävaaralle. Venäläisten uusi hyökkäys 12. joulukuuta toi heidät aina Tyrävaaran peltoaukealle saakka.
Kekkosen johtama 270 miehen osasto aloitti jouluaattona 1939 hyökkäyksen Rannan taloon ja Kupsusen majoitusalueelle linnoittautuneita venäläisiä vastaan. Muutaman tunnin taistelun jälkeen venäläiset lähtivät vetäytymään kohti rajaa asettuen asemiin Hukkajärvelle Kiekinniemen talon tuntumaan. Kekkonen tuhosi 150 miehen osastollaan 28. joulukuuta venäläispataljoonan Kiekinniemellä vielä olleet rippeet loppujen venäläisten paetessa rajan yli.
Osasto Kekkonen keskittyi jatkossa tammi–maaliskuun 1940 aikana Kiekinkosken suunnan varmistamiseen. Osasto harjoitti myös tiedustelua ja häirintää Rasti–Saunajärvi–Riihivaara-maantien suunnassa.
Jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan alkaessa kesällä 1941 kapteeniksi ylennetty Jussi Kekkonen toimi Kuhmon rajakomppanian päällikkönä Rukajärvensuunnalla. Kekkosen johtama Osasto Miinoa siirtyi rajan yli ja valtasi pienin tappioin Miinoan ja Luvajärven kylät. Seuraavana tavoitteena oli Kiimasjärven kylä jossa venäläisten tiedettiin olevan asemissa. Kekkonen lähti etenemään kolmen joukkueen voimin ja kahden konekiväärin tukemana Kiimasjärven kylää kohti. Kylän laitamilla hyökkääjät törmäsivät aamulla venäläisten varustettuihin asemiin eivätkä onnistuneet valtaamaan kylää. Venäläiset iskivät Kekkosen osaston selustaan jolloin osaston oli lähdettävä vetäytymään. Vetäytyminen muuttui paoksi ja osasto hajosi sen jälkeen kun Kekkonen haavoittui vaikeasti venäläisten väijytyksessä. Kekkonen ja hänen lähettinsä löytyivät illalla nuotiolta maastoa haravoitaessa ja Kekkonen toimitettiin pian lentokoneella Luvajärveltä kenttäsairaalaan Kuhmoon. Silmiin haavoittuneen Kekkosen näköä ei voitu kuitenkaan enää pelastaa.
Kekkosen jälkeen Kuhmon rajakomppanian päälliköksi tullut luutnantti Taskinen sijoitti komppananian asemiin jokilinjalle Luvajärven kylän länsipuolelle. Viikon kuluttua paikalle saapui kapteeni Seitamon johtama Lieksan rajakomppania. Hyökkäys Kiimasjärven suntaan aloitettiin uudestaan mutta vahvasti linnoitettua kylää ei saatu vallattua useista yrityksistä huolimatta ennen kuin venäläiset itse lähtivät kylästä kun Rukajärven päätien suunnalla edenneet suomalaisjoukot alkoivat uhata heidän selustayhteyksiään. Ennen lähtöään he sytyttivät kylän palamaan.
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavoittumisen seurauksena Kekkonen menetti näkönsä pysyvästi. Hänet ylennettiin majuriksi ja sodan jälkeen hän toimi loviisalaisen laivanvarustaja Ragnar Nordströmin yrityksessä johtotehtävissä. Jussi Kekkonen kuoli keväällä 1962 ja hänet haudattiin Kajaaninsankarihautaan.
ttps://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77492/PenttiAirio_Sallan_suunnan_ttaistelut.pdf?sequence=1
http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Sota/2-AUNUKSEN%20RETKI/Voitto%20taikka%20kuolema.htm
| SET |
| Samalla akselilla kirkko, vapaudenpatsas ja ankkuri Muistomerkin paikka kertoo Ragnar Nordströmin arvoista14.10.2008  Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin lapset Martti-Ragnar Nordström, Greta Oker-Blom, Brita Örö ja Raimo Nordström kukittivat isänsä muistopaaden. |
Pekka Simojoki, Jumalan Tulta
Me jotkin meistä tiedämme, että myöhemmille sukupolville on tuleva ilmi petos ja vääryys jolla Lait on ohitettu ja Suomi on petoksella viety Euroopan Unioni painiotteeseen. Venäjä vihaisena vieressä.Tiedän Suomessa miehiä jotka tietää pykälien ja lakien tarkkuudella nämä asiat jo nyt ! Mitä minun pitää rukoilla ? pitääkö rukoilla kansalle totuuden tuloa ? Minussa on herännyt totuuden tunnon ja kurituksen rukoilun tarve eikö Jumalakin vihaa vääryyttä ja jos Kansan johto on tehnyt väärin mitä siis rukoilet ? että Jumala varjelisi kaikki rajat vai ? vai rukoilla että sielut pelastuu tästä vääryyden ihannoimisesta ja siitä että JUMALAN KANSAA ON EDELLEEN SUOMESSA JOTKA NÄKEE KUIN NORDSTRÖM AIKANAAN....Voinhan rukoilla vääryyden tekijöille kuritusta, jotta tietävät elävän Jumalan voiman. Jotenkin kuin Jumalan ihmeenä meidän täytyy varjeltua, koska meillä on uskovia vielä. Jumalan työn takia olkoon rauha olkoon rukousta . Jobin kärsiessä Jumala puhutteli Jobia oletko näynyt rakeiden varastot? Jos minussa oleva henki kärsii tiedosta vääryyksillä VIEDYLLÄ isänmaalla VOIN luottaa Jumalaan, tajuta sanasta mitä on tulossa ja siinä JUMALA KYLLÄ MINUN KIIVASTUKSET OHITTAA. JUMALA ON PELJÄTTÄVÄ ! HÄN ON ! Tiedoksi Suomen Kansalle kerron ihan Jumalan sanasta 4 on enkeliä jotka pitää maan 4 kulmalla maan 4 tuulta kun ne lähtevät liikkeelle seisottuaan koko maan herran edessä. NE VAUNUT joissa on mustat hevoset lähtevät Pohjoiseen Maahan katso aiempaa blogia mitä tuo musta hevonen nälän ! niiden perään tänne tulee valkoinen hevonen ! Sakarjalle sanottiiin ,katso nuo jotka lähettivät pohjoiseen maahan, saattavat minun henkeni lepäämään pohjoisessa maassa.(2 eri merkitystä saattavat vihani lepäämään voi siinä vihassa olla Jumalan laupeus siunauksena sillä kääntymystä ei tahdo tulla kuin tosiasioiden edessä.)
Pekka Simojoki, Hyvää Matkaa
https://www.youtube.com/watch?v=er3DCSz5l3M
ylläolevat linkit ovat etsitty internetistä ,en ole vastuussa niiden sisällöstä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti