Reportaasi: Älypuhelimen keksijä
Miksi ei saa jäädä itsesääliin ! Nyt on jonkinmoinen sota
menossa taloudessa. Muistakaa sodassa HUUTO !! EI SAA JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN PITÄÄ PÄÄSTÄ TULEN ALTA POIS JA LIIKKEELLE! (lainaus tuntematon sotilas )
VAIKEA AIHE KERTOA MITEN REAGOIDA ? NUORI KEKSIJÄ JOHANNES VÄÄNÄNEN TOI AMERIKALLE UUDENLAISEN TEKNIIKAN PUHELIMIIN KOSKETUSNÄYTÖN (TOUCHGREEN NÄYTÖN) YMS. 300 PATENTTIA ( 300 patent) LÖYDÄT JOHANNES VÄÄNÄSELTÄ SIIS TUOTTELIAS MIES.
ONKO SYYTÄ JOTENKIN OLLA SURULLINEN ? SITTEN TULI AMERIKASTA MIES, JOKA VARMISTI SUOMALAISTEN ALASAJON NOKIAN PILKKAHINNALLA OSTON ! VAIKEA AIHE, JOTEN TYYDYN VAIN SIIHEN, JOTTA TUON ESILLE ASIAN KOSKA MONET EIVÄT ASIASTA TIEDÄ, VAIN "SYRJÄSEUDUN KALEVA" MAILMAN MITTAKAAVASSA KIRJOITTAA MAILMALLA EI LIENE MITÄÄN?! MITÄ TÄMÄ KERTOO? SITÄ ETTEI TUOTEKEHITTELY OLE SUOMESSA HUKASSA. TEHKÄÄ SIIS TUOTEKEHITTELIJÄT EDELLEEN TYÖTÄ! VAROKAA VELKAANTUMASTA TAJUTKAA, ETTEI VELAKSI KEHITETÄ
MAILMALLE, JUONIKKAITA OVAT VIEVÄT TEITÄ, ELLETTE OLE VARUILLANNE.
Reportaasi on julkaistu Kalevan Sunnuntai-liitteessä 18.5.2014.
Johannes Väänänen oli 2000-luvun alussa MyOrigon teknologiajohtaja, joka kehitti myDevice-puhelinta Oulussa. Sen keksinnöt muistuttavat kummasti iPhonen tärkeimpiä ominaisuuksia. Googlen patenttihaku antaa yli 300 tulosta nimellä Johannes Väänänen. Kuka on tuo itseään yksinvaltaiseksi ja narsistiseksi ivaava keksijä, ja miksei myDevicestä tullut menestystarinaa?
Johannes Väänänen: ”Metsävainio Design Oy:n toimistossa Rotuaarin reunalla kävi kuhina syksyllä 1999. Kaksi miestä viimeisteli taitavan graafikkonaisen avustamana prototyyppiään käyttöliittymästä, joka mullistaisi maailman.
Prototyypin pienellä kuvaruudulla näytettiin paljon suurempaa webbisivua virtuaaliselta ruudulta. Kuvaruudun näyttämä osa sivusta siirtyi kädessä pidettävän näytön liikkeiden mukaan. Ikään kuin olisi katsellut sanomalehden sivua pahvilevyssä olevan aukon läpi levyä liikuttaen.
Nuo miehet olivat J-P Metsävainio ja minä, Johannes Väänänen. Päätimme kaupallistaa prototyypin idean ja samalla rikastua.
Nuo miehet olivat J-P Metsävainio ja minä, Johannes Väänänen. Päätimme kaupallistaa prototyypin idean ja samalla rikastua.
Vuonna 2000 esittelimme Metsävainion kanssa uudenlaisen käyttöliittymämme prototyyppiä muun muassa Nokialle ja Microcellille. Jyrki Hallikaisenperustama salamyhkäinen Microcell oli noussut juuri julkisuuteen keräämällä työntekijöitä Oulussa. Se suunnitteli jo salassa aivan uutta kännykkää Ericssonille.
Nokian vastine oli se tavallinen: ”Meillä oli tällainen labrassa jo 1997...”
Se oli kylmä suihku vasten naamaa – varsinkin kun Metsävainio oli alihankintana tehnyt vuosien kuluessa monia tutkimushankkeita Nokian kanssa. Termi NIH – Not Invented Here eli ei keksitty täällä – tuli tutuksi kantapään kautta.
Hallikainen sen sijaan tarttui koukkuun. Idea kehitettäisiin mullistavaksi, uudenlaiseksi kännykäksi Microcellillä.
Microcell oli kuitenkin sen ajan tavanomaisen kännykkäteknologian ja kroonisen resurssipulan kynsissä painiva kasvuyritys, jonka oli pakko tanssia polkkaa Ericssonin pillin mukaan. Niinpä jo alkumetreillä kävi selväksi, että ideamme oli pakko eriyttää omaan firmaansa, MyOrigoon. Vain täten saataisiin työrauha ja riittävät osakepotit meille keksijöille.
Niin aloitin juuri perustamamme MyOrigon ensimmäisenä työntekijänä syksyllä 2000. Olin nuori, äärettömän itsevarma ja autuaan tietämätön yritystoiminnan lainalaisuuksista.
Alkukuukaudet olivat keksijälle hankkeen mielenkiintoisinta aikaa. Jouduin miettimään käytännössä uusiksi alkuperäisen keksinnön perusideologian. Ainoiksi kantaviksi teemoiksi ensimmäisestä prototyypistä jäivät liikeohjaus ja virtuaalinen ruutu.
Koska minulla ei PC-ohjelmistosuunnittelijana ollut kännykkämaailman taustaa, saatoin suhtautua ongelmiin naiivin ennakkoluulottomasti. En ollut myöskään koskaan ollut Nokialla töissä, joten olin siinä mielessä korruptoimaton.
Ajatuskulkuni oli yksinkertainen. Jotta laitteeseen saataisiin mahdollisimman suuri näyttö, oli koko etulevyn oltava näyttöä. Jotta laite olisi puhelimen muotoinen ja oloinen, kädessäpidettävä, etulevyn muodon piti olla laajakulmainen. Näytön tuli olla kosketusherkkä, jotta voitaisiin kirjoittaa tekstiviestejä ja soittaa puheluja – sormella.
Kaikkeen tähän olisi saatava lisättyä virtuaalinen ruutu, jolla voisi selata, panoroida ja zoomailla täysimittaisia webbisivuja pienellä kännykkänäytöllä.
Oli pakko keksiä ja rakentaa kosketusnäyttöteknologia itse. Kehitin mekaanisen, voima-antureiden avulla sormen painokohtaa mittaavan ratkaisun, joka nimettiin myöhemmin Haptitouchiksi. Laitteen näyttöä peittävä muovilevy voitiin laajentaa koko etupaneelin kokoiseksi kosketusherkäksi alueeksi.
Kaikkeen tähän olisi saatava lisättyä virtuaalinen ruutu, jolla voisi selata, panoroida ja zoomailla täysimittaisia webbisivuja pienellä kännykkänäytöllä.
Oli pakko keksiä ja rakentaa kosketusnäyttöteknologia itse. Kehitin mekaanisen, voima-antureiden avulla sormen painokohtaa mittaavan ratkaisun, joka nimettiin myöhemmin Haptitouchiksi. Laitteen näyttöä peittävä muovilevy voitiin laajentaa koko etupaneelin kokoiseksi kosketusherkäksi alueeksi.
Virtuaalinen ruutu ja sen panorointiin käytettävä liikeohjaus olivat haastavampia paloja.
Eräänä iltana finniä naamasta käsipeilillä etsiessäni käsitin, että minähän panoroin kasvojani pienen ruudun kautta. Virtuaalisen peilin idea syntyi tuolla hetkellä.
Eräänä iltana finniä naamasta käsipeilillä etsiessäni käsitin, että minähän panoroin kasvojani pienen ruudun kautta. Virtuaalisen peilin idea syntyi tuolla hetkellä.
Käsitin heti, että tarvittava varsin yksinkertainen laitteen asentotieto olisi määritettävissä kaksiakselisella kiihtyvyysanturilla. Meidän laitteessamme siis tarkasteltaisiin täysikokoisia webbisivuja pieneltä ruudulta, kuten katsellaan omaa naamaa pientä taskupeiliä kallistelemalla.
Viimeisenä silauksena päätimme Metsävainion kanssa hylätä perinteisen puurakenteisen valikkomallin kokonaan ja toteuttaa koko laitteen käyttöliittymän kirjamaiseen muotoon. Sivulta toiselle voitaisiin liikkua sormella näyttöä pyyhkäisemällä.”
Tällaiseen ”käyttöliittymä edellä” -lähestymistapaan ei Nokia uskonut.
Eikä uskonut vielä Applen tullessa markkinoille iPhonellaan. Nokialaiset nauroivat, kun kuulivat, että ensimmäisessä iPhonessa ei ollut lainkaan MMS-tukea.
Nokia kuitenkin osti MyOrigolta neuvottelujen loppumetreillä merkittävällä summalla myDevice-prototyyppejä, ilmeisesti tutustuakseen siihen, miten sovellusalusta oli toteutettu.
Kun esittelimme ensimmäistä kertaa Applen käyttöliittymätiimille ja Jobsille myDevice-prototyyppiä keväällä 2002, oli vastaanotto näennäisen penseä. Jobsin oma idea oli tehdä puhelin samanlaisella käyttöliittymällä kuin iPod. Numerot siis veivattaisiin iPod-puhelimen kosketusrinkilästä samalla tavalla kuin kierrettävällä numerolevyllä varustetuista telefooneista. Oli siinä naurussa pitelemistä.Vähättelevästä puheesta huolimatta Applen miehet pyyhkäisivät myDevicen käyttöliittymän sivuja edestakaisin silmät kiiluen. Täysimittainen webbiselain virtuaaliruutuineen oli myös suuren mielenkiinnon kohteena. Jotakin jäi itämään.”
Pian saatiin Applelta mielenkiintoinen pyyntö: tehkää prototyyppi iPodin rinkilän kaltaisesta käyttöliittymästä, joka toimii myDevicen näytöllä.
Demo tehtiin valmiiksi ennätysajassa.
Applen seuraava viesti oli: ”Olemme kiinnostuneita kosketusnäyttöteknologiastanne seuraavaa iPod-generaatiota ajatellen. Pyydämme lähettämään tutkittaviksi myDevice-laitteitanne sekä tietoa ohjelmistoalustastanne.”
Applen seuraava viesti oli: ”Olemme kiinnostuneita kosketusnäyttöteknologiastanne seuraavaa iPod-generaatiota ajatellen. Pyydämme lähettämään tutkittaviksi myDevice-laitteitanne sekä tietoa ohjelmistoalustastanne.”
Laitteet tietysti lähetettiin. Eiväthän ne enää erityisen salaisia olleet. Liikesalaisuustasoista tietoa myDevicen rakenteesta ja ohjelmistosta tarjoiltiin Applelle varsin antoisasti.
Amerikan myyntitiimi koki asian niin, että nyt tai ei koskaan: annetaan kaikki tieto ja katsotaan mihin se johtaa. Minäkin olin kyllästynyt salailuun, joka ei ollut johtanut yhteenkään kauppaan viiden vuoden aikana.
Samaan aikaan F-Originin suomalainen myyntiryhmä oli saanut tehtyä merkittävän sopimuksen Samsungin kanssa. Korean mahtifirmalle lähdettiin kehittämään aivan uutta kännykkää – myDevice 2:ta.
Miljoonien eurojen hanke polkaistiin liikkeelle. Resursseja tarvittiin niin paljon ja nopeasti, että alihankintaa ostettiin erimerkiksi CCC:ltä Oulunsalosta. Kuukausikulut nousivat kymmenistä tuhansista kuusinumeroisiksi.
Samaan aikaan F-Originin suomalainen myyntiryhmä oli saanut tehtyä merkittävän sopimuksen Samsungin kanssa. Korean mahtifirmalle lähdettiin kehittämään aivan uutta kännykkää – myDevice 2:ta.
Miljoonien eurojen hanke polkaistiin liikkeelle. Resursseja tarvittiin niin paljon ja nopeasti, että alihankintaa ostettiin erimerkiksi CCC:ltä Oulunsalosta. Kuukausikulut nousivat kymmenistä tuhansista kuusinumeroisiksi.
Kaiken kuhinan keskellä MyOrigo ajautui konkurssiin syksyllä 2004. Suunniteltua tuotetta, myDevicea, ei kerta kaikkiaan saatu puskettua markkinoille mistään kanavasta.
Konkurssi nosti hiukseni pystyyn ja teki alkavan pälvikaljun. Näin alkuperäisen unelmani omasta keksinnöstä kuluttajamarkkinoilla sortuvan.
Konkurssi nosti hiukseni pystyyn ja teki alkavan pälvikaljun. Näin alkuperäisen unelmani omasta keksinnöstä kuluttajamarkkinoilla sortuvan.
Samsungin hanketta kuitenkin jatkettiin täydellä höyryllä palkaten MyOrigon savuavilta raunioilta työntekijöitä F-Originin leipiin.
Kun MyOrigon konkurssista oli kulunut vajaa vuosi, myös F-Origin ajautui selvitystilaan. Tappamiseksemme riitti se, että Samsung jätti noin miljoonan euron avoimet laskut maksamatta jo tehdystä työstä.
Johannes Väänänen: "Leikattiin uusi vuosi 2007. Katselin Oulun Karjasillalla rintamamiestalossani telkkarista, kun Steve Jobs julkisti Applen uuden, mullistavan kännykän – iPhonen.
Näin heti, että laite on suora kopio MyOrigon alkuperäisistä ideoista ja myDevicestä, itse asiassa imartelevan suora. Totta kai uusi tekniikka oli mahdollistanut laitteen pakkaamisen ohuempaan pakettiin, mutta perusta paistoi läpi kuin finni nenässä.
Kävelin baarikaapilleni, silpaisin vetävän moukun Calvadosta ja paiskasin kädessäni pyörineen alkuperäisen myDevicen seinään. Se ei mennyt rikki.”
Katso videolta, kuinka myDevice toimii
Lue myös: "MyOrigon tarina ansaitsee tulla kerrotuksi"
Katso myös: MyOrigon ja iPhonen vertailu
KOKO JUTTU TÄÄLLÄ ... TUOSSA PALOJA...Lue myös: "MyOrigon tarina ansaitsee tulla kerrotuksi"
Katso myös: MyOrigon ja iPhonen vertailu
http://m.kaleva.fi/teemat/digi/reportaasi-alypuhelimen-keksija/665172/
http://fi.wikipedia.org/wiki/MyDevice
LINKKEJA JOHANNES VÄÄNEN JA YSTÄVÄT PATENTTEJA TÄHÄN LAITAN LINKINhttp://patents.justia.com/inventor/johannes-vaananen
http://www.talouselama.fi/kirjat/nokian+hyvantahtoisia+holmoja/a2270217
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=240711
2002 tapahtui
My Origo ja yhtiön espanjalainen kumppani, Telefonica mobile Solutions, julkistivat My Device -mobiililaitteleen eilen Madridin Javaexpo2002-näyttelyssä. Euroopan markkinoille uudet laitteet esitellään tämän vuoden loka-joulukuussa.
Kysessä oli käyttöliittymää koskevan teknologian sekä tuotekonseptin julkistus. Varsinaiset tuotteet tullaan julkistamaan syksyllä, vahvisti eilen Espanjasta tavoitettu My Origon toimitusjohtaja Harri Vatanen . Silloin esitellään kämmeneen sopiva, langaton monimediapäätelaite
ps.huomioikaa etten ole tämän asian asiantuntija yritän väin
tuoda asiaa joka vain kalevassa, jota ei ole haluttu oikein esillä pitää....se minua ei ihmetytäkään mailmankuvani on järkkynyt 2001 jälkeen kaksoistornit avasi kaikki silmät ! mikään ei ole ennallaan
on hienoa, ETTÄ täällä keksitään asioita moneänlaisia ! EI OLE häpeä että näitä on keksitty ! Ja hienoa ettei se ole käyttämättönä nytkään idea ! Suomalaisten työllisyys on ainoa mikä harmittaa sillä uskoisin sen olevan nyt toisella tasolla ! Emme saa jäädä tähän on toimittava joka rintamalla.. vihollinen on työttömyys ja köyhyys ja toimettomuus.
YLLÄOLEVAT LINKIT OVAT ETSITTY INTERNETISTÄ EN OLE VASTUUSSA NIIDEN SISÄLLÖSTÄ !
.jpg)
